Yrittäjyyskoulutus on vasta tiensä alussa

Tiedotusvälineiden tavoite on luoda uutisia, jotka herättävät keskustelua. Tämä tavoite täyttyi erittäin ansiokkaasti Turun Sanomissa 10.9. julkaistulla artikkelilla yrittäjyyskoulutuksen tuloksista. Täydentävänä väitteenä sekä omille että artikkelin väitteille esitän, että yrittäjyyskoulutuksen ongelmista ei suinkaan päästä eroon huomauttelemalla virheistä.

Tutkimuksessa esille tulleet ongelmat, joihin artikkelissa viitattiin, ovat todellisia. Huomioitavaa on kuitenkin se, että ongelmat eivät koske sinänsä työvoimapoliittista koulutusta, vaan yleisemmin yrittäjyyskoulutusta. Itse asiassa Turun työvoimapiiri rahoitti kolmesta parhaasta koulutusohjelmasta kahta. Kaikkea vastuuta huonosta yrittäjyyskoulutuksesta ei voi eikä saa kaataa työvoimakoulutuksen niskaan. Vastuu on meidän kaikkien, jotka osallistumme koulutukseen, järjestämme koulutusta, rahoitamme ohjelmia ja luomme puitteita yrittäjyyskoulutukselle.

Toinen havainto, joka poikkeaa Turun Sanomien artikkelista on se, että kaikki yrittäjyyskoulutus ei suinkaan ole huonoa. Yrittäjyyskoulutusohjelmista löytyy myös loistavia, hyviä ja keskinkertaisia.

Kyseisen tutkimuksen kaikille koulutusohjelmille voidaan antaa arvosana tyydyttävä eikä suinkaan ala-arvoinen. Huomioitavaa onkin se, että yrittäjyyskoulutusohjelmien keskimääräinen suoritus on liian alhainen, ja tätä keskimääräistä suoritusta meidän pitäisi kyetä nostamaan. Yrittäjyyskoulutus, ja myös työvoimakoulutus, ei ole tiensä päässä, vaan sen tulee olla uuden tiensä alussa.

Kolmas havainto on se, että tutkimukseni tuloksia ei saa yleistää koskemaan kaikkea koulutusta eikä kaikkea yrittäjyyskoulutustakaan. Tutkimuksen otos, kymmenen yrittäjyyskoulutusohjelmaa, on pieni. Yrittäjyyskoulutusohjelmat, joita tässä tutkimuksessa tarkasteltiin, olivat elinkaarensa eri vaiheissa, joten tämänkään vuoksi liian pitkälle meneviä päätelmiä ohjelmien keskinäisestä paremmuudesta ei kannata tehdä. Tutkimuksessa selvitettiin lisäksi menestymistä asiakkaan eli opiskelijan näkökulmasta, josta voidaan todeta, että koulutuksen onnistumista voisi mitata myös toisilla tuloksellisuuskriteereillä kuin opiskelijoiden tyytyväisyydellä.

Laajempaa tutkimusta, useampien koulutusohjelmien arviointia ja pitkän aikavälin seurantaa tarvitaan, jotta voidaan tehdä syvempiä yleistyksiä koulutuksen tasosta. Tämän vuoksi peräänkuulutan laajempaa ja objektiivista yrittäjyyskoulutuksen arviointia. Onko tutkimukseni sitten mitätön? Sitä se ei mielestäni ole, sillä se osoittaa uskoakseni ne ongelmat-alueet, joissa yrittäjyyskoulutuksessa on parantamisen varaa, ja herättää toivottavasti keskustelua ja ajatuksia siitä, minkälaista hyvä yrittäjyyskoulutus voisi olla ja miten sitä pitäisi kehittää.

Keskeistä tutkimukseni tuloksissa oli mielestäni se, että oli löydettävissä hyviä, keskinkertaisia ja huonoja yrittäjyyskoulutusohjelmia sekä selvät syyt, miksi jotkut ohjelmat olivat hyviä ja miksi jotkut ohjelmat olivat huonoja. Turun Sanomien artikkeli kyseisestä tutkimuksesta kertoi jo kohtuullisen tyhjentävästi, mitkä ovat heikkojen koulutusohjelmien virheet. Hyvien ohjelmien ominaisuudet jäivät artikkelissa vähemmälle huomiolle: Erinomaiset yrittäjyyskoulutusohjelmat olivat erittäin tarvelähtöisiä, kouluttajien sitoutuminen työhönsä oli voimakasta, opiskelijoiden ja kouluttajien välille rakentui lämmin luottamussuhde, koulutuksen kaikki toiminta palveli yrityksen menestymisen edellytysten parantumista ja koulutus keskittyi selvästi määriteltyyn, kohtuullisen suppeaan asiakokonaisuuteen.

Tutkimustani en missään tapauksessa halua riitelyn välineeksi siitä, mikä on hyvää koulutusta ja kuka sitä tuottaa. Toivoisin, että alueen parissa toimivat yksilöt, ryhmät ja organisaatiot kykenisivät siirtymään seuraavaan vaiheeseen eli siihen, miten voimme edistää yrittäjyyttä koulutuksen avulla parhaiten. Yrittäjyyskoulutuksen kehitys on meidän kaikkien intresseissä. Keskustelun keskipisteeksi tulisi siis nostaa koulutuksen kehittäminen yhteisvoimin ja samalla tulisi unohtaa mihinkään johtamaton negatiivinen kritisointi.

Vesa Puhakka
tutkija
Vaasan yliopisto
Johtamisen laitos