Pääkirjoitus 18.9.1997:
Liikunnan perusta kärsii
rahoituksen tilapäisyydestä

Suomessa on koko kuluvan vuosikymmenen jaettu niukkuutta. Valtio on pitänyt suitsia tiukalla ja onnistunut tavoitteessaan supistaa lainanottoa. Velkaantuminen kuitenkin jatkuu yhä.

Vaikka tausta on tämä, se ei selitä, miksi liikunta ei saa sille kuuluvaa osuutta julkisista varoista. Liikunnan osuus Veikkauksen voittovaroista on kutistunut viimeiset seitsemän vuotta.

Syykin tiedetään: oopperatalon rahoitukseen tarvittiin veikkauksen rahaa. Ennen uutta oopperataloa liikunta sai 36,6 prosenttia veikkauksen voittovaroista. Osuus on asetuksella vahvistettu.

Oopperatalon takia asetusta muutettiin, tilapäisesti kuten tuolloin sanottiin. Totuus on toinen. Sen jälkeen liikunnan osuus on pudonnut vuosi vuodelta, ensi vuoden budjettiehdotuksessa se on enää 22 prosenttia. Erotus on liki 300 miljoonaa markkaa.

Suomen liikunta ja urheilun projektipäällikkö Mauri Oksanen huomauttaa aiheellisesti, että mahdollisuuksia välttämättömiin uudistuksiin ei ole. Urheiluseurojen tukemiseen ei riitä varoja, vaikka kaikissa palopuheissa juhlallisesti vakuutetaan seurojen merkitystä.

Liikunnan osuudesta on taitettu peistä monesti viime vuosina. Se, että liikunta on markkamääräisesti kyennyt vahvistamaan asemaansa, on pääosin liikunnan ansiotakin. Veikkauksen uudet tulolähteet - vedonlyönnit - elävät urheilusta. Vetoja lyödään tuloksista.

Lisäksi on huomattava, että pelaajat - se suomalaisten suuri joukko, joka Veikkauksen tuottoja kasvattaa - ovat valtaosin liikuntaväkeä, vähintäänkin aktiivi penkkiurheilijoita.

Lounais-Suomen liikunta ja urheilun aluejohtaja Jari Haapanen muistuttaa, että eniten tilanteesta kärsivät seurat ja niissä toimivat vapaaehtoiset kansalaiset. Seuroille tarjottavat palvelut näivettyvät tätä menoa.

Haapasella on selkeä näkemys siitä, mihin liikunta sille asetuksen mukaan kuuluvat miljoonat käyttäisi. Hän jakaisi rahat paikallisille tahoille, liikuttamiseen ja urheiluseurojen tueksi.

Perustelutkin ovat pitävät: Suomalaiset kantavat vyötäisillään maailmanennätyksellisiä ylipainoja. Lisäksi kymmenvuotiaiden suomalaisten liikalihavuus on kasvussa. Samassa ikäryhmässä on todettu myös enenevästi niska- ja selkäsairauksia.

Haapanen panostaisi rahaa ennaltaehkäisevään toimintaan. Ne säästäisivät terveydenhoidon kasvavia menoja. Hänen mukaansa ennaltaehkäisyä tarvitaan, koska suomalaisten työkyky on huonontunut.

Perusteluihin on vielä lisättävä juhlapuheisiin taannoin noussut kolmas sektori. Se tarkoittaa nimenomaan erilaisia julkisen sektorin ja yritysten välissä toimivia järjestöjä.

Kolmannen sektorin merkitystä on korostettu kamppailussa suurtyöttömyyttä vastaan. Järjestöt eli kolmas sektorikaan ei toimi ilman rahoitusta. Se toimii edullisesti ja joustavasti ja tuottaa tavoittelemiaan tuloksia, mutta vaatii myös rahaa.

Siksi liikunnan määrärahojen pitäminen alle asetuksella sovitun vähentää osaltaan järjestöjen mahdollisuuksia toimia työllistäjinä. Silläkin on merkitystä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.