Pääkirjoitus 17.9.1997:
Vaihtoehdot vähissä Norjassa

Thorbjörn Jaglandin uhkapeli epäonnistui, mutta saattaa nostaa hänet silti jälleen pääministeriks i.
Thorbjörn Jaglandin uhkapeli epäonnistui, mutta saattaa nostaa hänet silti jälleen pääministeriks i.

Norjan työväenpuolueen johtajan Thorbjörn Jaglandin uhkapeli ei onnistunut. Jagland ilmoitti ennen vaaleja, että työväenpuolue jatkaa hallituksessa, vain jos sen saama äänimäärä yltää edellisten vaalien tuloksen tasolle 36,9 prosenttiin. Tuloksen selvittyä Jagland piti lupauksensa ja ilmoitti hallituksensa erosta jo vaaliyönä.

Jagland on kuitenkin luvannut jatkaa lokakuun puoleen väliin, jolloin hallituksen budjettiesitys valmistuu.

Voidaan kysyä, kuinka järkevää on tämänkaltaisten ultimaatumeiden esittäminen, varsinkin, kun työväenpuolueen äänimäärä kuitenkin hipoi tavoitetta.

Jaglandin menettelyn voi osittain ymmärtää sitä taustaa vasten, että puolueen hallitustaival on ollut viime aikoina varsin takkuinen. Vähemmistöhallitus ei ole saanut aloitteitaan läpi läheskään siinä määrin kuin puoluejohtaja oli odottanut.

Vaikka työväenpuolueen kannatus säilyikin suurin piirtein ennallaan ei tästä voi tehdä sellaista johtopäätöstä, että norjalaiset olisivat tyytyväisiä maan asioiden tilaan. Tyytymättömyys ilmeni protestipuolueen leiman saaneen edistyspuolueen suosion kasvuna. Edistyspuolue oli kristillisten ohella vaalien suuri voittaja ja nousi maan toiseksi suosituimmaksi puolueeksi. Työväenpuolueen asemaa maan suurimpana puolueena se ei kuitenkaan uhkaa.

Carl I. Hagenin johtama edistyspuolue kampanjoi teemalla, jonka mukaan maan valtavia öljytuloja olisi käytettävä enemmän terveydenhuolto- ja koulutusjärjestelmien kehittämiseen. Puolue haluaa myös lievennyksiä tiukkaan alkoholipolitiikkaan sekä tiukempaa siirtolaispolitiikkaa.

Hallitukseen ei häirikköpuolueen maineen saaneella edistyspuolueella ilmeisestikään ole asiaa. Toisella vaalivoittajalla kristillisillä sen sijaan saattaa hyvinkin olla. Kristillisen kansanpuolueen parlamenttiryhmän johtaja Kjell Magne Bondevik on jo ilmoittautunut seuraavaksi pääministerikandidaatiksikin.

Kun työväenpuolue ja edistyspuolue näyttävät olevan hallituspelin ulkopuolella, jää toteutuskelpoiseksi vaihtoehdoksi enää kolmen keskipuolueen vähemmistöhallitus: kristilliset, keskustapuolue ja liberaali venstre. Joukko on kuitenkin varsin pieni ja hajanainen. Kolmen puolueen yhteinen ääniosuus oli ainoastaan 26 prosentin luokkaa.

Euroopan unionin jäsenyys ei varsinaisesti ollut näiden vaalien suuria kysymyksiä, mutta EU-debatti ei kuitenkaan ole millään muotoa ohi Norjassa. Hallitukseen kaavailtu keskustapuolue on jäsenyyden kiivain vastustaja ja haluaisi irrottaa Norjan myös Euroopan talousalueesta Etasta. Niinpä oikeistopuolue höyre onkin ilmoittanut kaatavansa mahdollisen keskipuolueiden hallituksen ensimmäisessä mahdollisessa tilanteessa.

Vaihtoehdot alkavat siis olla vähissä vuonojen maassa, jossa työväenpuolue-höyre -yhdistelmä ei kelpaa ainakaan vielä. Eipä olisikaan ihme, vaikka työväenpuolue löytäisi itsensä jälleen yksinään vähemmistöhallituksesta. Tuskin tämä olisi yllätys Jaglandillekaan, joka jo vaalitaistelun aikana uhkavaatimustaan perustellessaan totesi, ettei Norjassa ole muuta hallitusvaihtoehtoa.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.