Kakkospääkirjoitus 17.9.1997:
Työtä teettävät tilastot

Työttömiä oli elokuun lopussa 31600 vähemmän kuin vuosi sitten. Se on hyvä uutinen. Huonompi uutinen on se, että luku on vain yksi julkisuuteen tulevista työttömyydestä kertovista tilastoista.

Euroopan unionin työttömyystilastoissakin Suomi näyttää kohentaneen asemiaan. Eurostatin tietojen mukaan maamme työttömyysprosentti oli heinäkuussa 12,5.

Euroluku poikkeaa kuitenkin Suomen viranomaisten numeroista. Työministeriön papereissa heinäkuun lukema oli 16,8 prosenttia. Tilastokeskuksen luku puolestaan 12,7.

Toisistaan poikkeavat luvut tuskastuttavat muitakin kuin pääministeri Paavo Lipposta. Työministeri Liisa Jaakonsaari huomautti lehdessämme eilen, että tilanne on hämmentävä. Niin on.

Jaakonsaaren mukaan kaksi tilastoa kuukaudessa aiheuttaa epävarmuutta ja hämmennystä. Ja luvut tulevat heittelehtimään tulevaisuudessakin työmarkkinajoustojen takia.

Yhteen tilastoon ei valitettavasti näytä olevan mahdollisuutta. Tilastokeskuksen katsaukset ovat kansainvälisesti vertailtavia. Työministeriön luvut kuvaavat työttömyyskorvausten maksamista.

Tilastokeskus, joka suivaantui pääministerin kritiikistä, setvii tilannetta. Jaakonsaarikin katsoo, että jotakin pitäisi tehdä. Niin pitäisi. Kansalaisten epäilyt, että luvuilla kikkaillaan, eivät poistu, ellei mitään tehdä.

Tällä hetkellä tilastojen setviminenkin työllistää, mutta se ei ole oikea tapa luoda uutta työtä. Työministeriön mukaan tällä hetkellä työtä vailla olevia on yhä liki 400000. Se on luku, jonka mukaan korvauksia maksetaan.

Eri perustein tehtävien tilastojen poikkeavuuteen ei taida löytyä ratkaisua. Kumpaakin tilastoa tarvitaan. Käyttökelpoinen ratkaisu löytynee tilastojen julkistustiheydestä.

Epävarmuus syntyy siitä, että kerran kuussa julkistettavat tilastot antavat toisistaan huomattavasti poikkeavaa kuvaa työllisyyden kehityksestä.

Samansukuinen ilmiö tavataan myös puolueiden kannatuskehityksen seurannassa. Toisistaan poikkeavin metodein tehtävät kyselyt antavat toisistaan poikkeavia tuloksia. Kun niitä julkaistaan samanaikaisesti tuloksena on hämmennystä.