Suomi 1947 -kolumni
Veli Junttila:
Viimeinen askel rauhaan

Suurvaltakiistojen takia pitkään viivästynyt Italian, Suomen, Unkarin, Romanian ja Bulgarian rauhansopimusten loppusilaus eli asiakirjojen tallennus toimitettiin 15.9.1947 Pariisissa ja Moskovassa. Suomi oli ratifioinut Pariisin rauhansopimuksen 18.4. 1947 ja Neuvostoliitto ratifioi sopimukset 29.8. 1947.

Italian rauhansopimuksen ratifiointiasiakirjat talletettiin Pariisin ulkoministeriössä. TS kertoi, että seremonia kesti tuskin kolme minuuttia; voittajavalloista asiakirjat allekirjoittivat Neuvostoliiton, Yhdysvaltain, Suur-Britannian ja Ranskan edustajat.

Vastaava muita Saksan liittolaismaita koskeva seremonia tapahtui Neuvostoliiton ulkoministeriössä Moskovassa saman päivän iltana. Suomea koskevat asiakirjat tallennettiin viimeisenä; pöytäkirjan allekirjoittivat ulkoministeri Vjatsheslav Molotov ja lähettiläs Cay Sundström. Sundström ojensi ratifiointipäätöksen Molotoville, joka sanoi Sehän on ohut, mutta aistikas. Tilaisuus filmattiin ja sen päätteeksi Molotov tarjosi shampanjaa. Neuvostoliiton edustajat olivat pukeutuneet diplomaatin paraatiunivormuun ja suomalaiset frakkiin.

Pääministeri Mauno Pekkala puhui samana päivänä radiossa ja totesi, että Suomi on saavuttanut lopullisen rauhan. Itsenäisyytemme on säilynyt, joskin rauhansopimuksen edellyttämää valvontaa jatkuu vielä puolentoista vuoden ajan. Lisäksi sopimuksen taloudellisia velvoituksia (sotakorvaus) on täytettävä vielä muutamia vuosia.

TS:n pääkirjoituksessa luonnehdittiin, että nyt on otettu viimeinen askel rauhaan,Teoreettisesti katsoen Suomi on nyt täysin itsenäinen maa, joka voi hoitaa asiansa ja järjestää kansainväliset suhteensa omin päin. Ensimmäisenä kirjoittajan mielessä kangasteli Suomen YK-jäsenyys.

Suomi olikin jo anonut sekä YK:n että sen erityisjärjestön Kansainvälisen valuuttarahaston jäsenyyttä. Valuuttarahaston jäseneksi Suomi hyväksyttiin 17. syyskuuta. Jäsenoikeudet luvattiin heti kun Suomi on maksanut 38 miljoonan dollarin jäsenmaksun. Jäsenyys alkoi virallisesti tammikuussa 1948. YK:n jäsenyyshanke sen sijaan kariutui lokakuun 1947 alussa turvallisneuvoston käsittelyssä.

Turkulaisia puhutti näihin aikoihin autonkuljettajiin kohdistunut järjetön väkivalta. Viimeksi syyskuun alussa murhattiin autonkuljettaja Arvo Aulis Johannes Anttonen Ruissalossa Choraeuksen lähteen luona. Anttosta oli ammuttu kaksi kertaa päähän ilmeisesti auton takapenkiltä; Anttonen oli ollut tilapäisesti ajamassa autoilija Toivo Kalliolan omistamaa autoa, joka kuului Humaliston- ja Yliopistonkatujen risteyksen autoaseman autoihin.

Tapaus ei ensi tietojen mukaan ollut ryöstömurha, sillä murhatulla oli tallella kello ja rahat.

Autoilijat olivat tapauksesta - joka ei suinkaan ollut ensimmäinen - kiihdyksissään ja lupasivat murhan selviämiseen johtavista tiedosta 40000 markan palkkion ja vaativat murhaajalle jopa kuolemantuomiota.

Turun Sanomat kokosi muutamaa päivää myöhemmin yhteenvedon autoilijoihin kohdistuneesta väkivallasta: Autonkuljettajien murhat ovat viime vuosina kasvaneet kiihtyvällä vauhdilla. Turussa sunnuntaina tapahtunut viimeisin tapaus oli viides Auran rannoilla yhden miespolven aikana. Sarjan ensimmäinen oli Johansson, joka aikoinaan murhattiin Piispanristin metsässä. Parisen vuotta sitten murhattiin Jalonen, useimpien turkulaisten tuttu Wiklundin autoasemalta. Nyt on joutunut uhriksi Anttonen, Askolan autoasemalta. Näiden murhien väliin mahtuu joukko pahoinpitelyjä ja murhayrityksiä, joista erityisen uhkaava oli viime talvena Liedossa sattunut murhayritys autonkuljettaja Niemeä vastaan.

Syyskuun 11. päivänä, autonkuljettaja Arvo Anttosen hautauspäivänä, tapahtuma sai uuden järkyttävän käänteen. Ruissalosta löytyi kahden nuoren ruumiit, jotka alustavissa tutkimuksissa ratkaisivat arvoituksen. Poliisiin mukaan viimeksi löydetty 22-vuotias nuorukainen lienee ampunut ensin autonkuljettaja Anttosen ja sitten seurassaan olleen tytön ja lopuksi itsensä. Ampuja, joka eräiden todistajien mukaan oli viimeisinä elinpäivinään käyttäytynyt omituisesti, oli saanut aseensa Turun keskusvankilasta, jossa hän oli toiminut tilapäisenä vartijana.

Kirjoittaja Veli Junttila on Turun Sanomien toimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.