Kolumni
Ari Valjakka:
Arkistot avautuvat - Moskovassa

Moskova näyttää arkistojen avaamisessa mallia, josta Urho Kekkosen paperit itselleen ominut dosentti Juhani Suomi voisi ottaa oppia. Venäläiset ovat antaneet historioitsijoille salaista salaisempien seitsemän istunnon muistiinpanot, joissa Neuvostoliiton korkeimmat päättäjät yhdessä talvisodan johdon kanssa ruotivat Suomea vastaan käydyn sodan kokemuksia. Kuukausi talvisodan loppumisen jälkeen 14.-17.4. 1940 tehty tuuletus ei ollut mikään juhlallinen Isä Aurinkoisen nimeen vannomistilaisuus, vaan inhorealismin oppitunti.

Professorit Ohto Manninen - Oleg A. Rzheshevski ovat toimittaneet istuntojen pöytäkirjoista kirjan Puna-armeija Stalinin tentissä. Suomalaissankareita yhtään väheksymättä voi sanoa, että talvisodan ihmeellä oli tukenaan myös vastapuolen töppäilyt. Otteet kenraalien autenttisista puheenvuoroista puhuvat puolestaan:

142. divisioonan komentaja Pjotr Pshennikov:

-Kun saimme mahdollisuuden tarkastaa saamamme miehistön taisteluvalmiudet, kävi ilmi, että peräti 47 prosenttia puna-armeijalaisista ei tuntenut heille määrättyjä aseita. Jopa 60 prosenttia miehistöstä ei ollut ampunut kertaakaan edellisen kolmen vuoden aikana. Päällystö ei tuntenut toisiaan eikä sotilaita ja päinvastoin.

-Suomalaiset tekivät vastarintaa pienissä ryhmissä, me hyökkäsimme 45 kilometrin levyisellä rintamalla. Aliarvioimme karkeasti vihollisen.

-Päällystöstä vain 17 prosenttia osasi käyttää kompassia ja karttaa ja kulkea annettuun kompassisuuntaan.

-Taisteluryhmityksen ja kaluston naamioimiseen suhtauduttiin täysin halveksuvasti, kenttälapiosta ei piitattu tuon taivaallista. Asianmukaisessa taisteluryhmityksessä hyökkäykseen lähtenyt pataljoona pakkautuu kyynärtuntumaan nyrkiksi, jota vihollisen on helppo tulittaa.

-Huoltotäydennykset toimitettiin väärään aikaan, meidän oli varastojen saamiseksi pakko kuljettaa kaikki mukanamme.

-Meidän on vahvistettava komentajan oikeuksia. Komentaja joutuu antamaan saman käskyn kahteen kertaan eikä käskyä sittenkään noudateta.

-Jos haluamme parantaa taistelukykyämme, emme saa julistaa uusia asetyyppejä salaisiksi. Ainoakaan upseereista ei tunne 50 mm:n kranaatinheitintä, vaikka meidän pitäisi kouluttaa miehiä taisteluja varten.

70. Jalkaväkidivisioonan komentaja Mihail Kirponos:

-Suurimpana puutteena pidin sitä, että harjoittelimme rauhan aikana sotimista ainoastaan kesällä, sillä talvella meillä ei ollut tapana viedä sotilaita maastoon, jos pakkasta on enemmän kuin 15 astetta. Stalinin kommenttiin se on häpeällinen asia kenraali jatkoi: Eikä heidän (sotilaiden) tarvinnut mennä ulos sateellakaan.

-Joukkojen johtamisen salaaminen oli hoidettu huonosti. Kun lähdettiin sotaan ei edes karttoja koodattu.

Rykmentinkomissaari Aleksandr Sinitsyn:

-Hävittäjillämme oli tapana palata kello 18 illalliselle tai teelle vaikka vihollinen lensi samaan aikaan pommittamaan meitä. Kaikki tämä siitä huolimatta, että kello 18 oli yhä valoisaa.

Stalin: Tietääkö vihollinen mihin aikaan lentäjämme juovat teetä?

Kirponos: Tietysti, ja juuri näin me itse tarjoamme viholliselle otolliset olosuhteet.

Näin paljastuva itsekritiikki vahvistaa käsitystä siitä, että talvisodassa puna-armeijan johdossa oli kokemattomia ja sopimattomia komentajia, huolto ei pelannut, operaatioiden johdossa tehtiin virheitä eikä aseita tunnettu. Stalin piti puutteiden rehellistä ja pikaista läpikäyntiä tärkeänä, koska sotaa Saksaa vastaan pidettiin väistämättömänä.

Puna-armeijan uudistaminen lähtikin nopeasti käyntiin, kuukauden sisällä mm. Kliment Voroshilov syrjäytettiin ja tilalle tuli Semjon Timoshenko. Talvisodan opit käytettiin hyväksi muilla rintamilla, sillä kuten Stalin pöyhkeästi keskustelujen yhteenvedossaan totesi: Emme voittaneet ainoastaan suomalaisia, voitimme myös heidän eurooppalaiset oppimestarinsa.

Ainakin suomalaisten suhteen olen eri mieltä asiasta: itsenäisyytemme säilyi. Stalinin tentti paljastaa kuitenkin, miten oikeassa suomalainen rintamasotilas oli vastatessaan kysymykseen, miten pärjättiin niinkin hyvin: kenraalit ne on toisellakin puolella.

Kirjoittaja Ari Valjakka on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.