Opettaja on avainasemassa

Syrjäytyminen alkaa jo ekaluokasta lähtien. Opettajalla pitäisi olla valmius nähdä heti tällainen lapsi, joka jää syrjään kaveriporukasta. Hänellä on aseet tämän asian parantamiseen, jos hän on tarpeeksi valveutunut ja pystyy vähän tästä tulosvastuullisuudesta tinkimään. Hän voi ottaa erityiseen suojelukseensa tällaisen lapsen.

Ei ne toiset, jotka pärjäävät kaveripiirissä, niin paljon tarvitse henkisesti opettajaa kuin lapsi, joka tuntee olevansa heti syrjässä. Opettaja voi vähän kehua tätä lasta, ehkä toisten lasten kuullen, tai käyttää muita keinoja, mitkä saavat porukan näkemään syrjityssä lapsessa jotakin positiivista.

Hyvä opettaja oivaltaa, että lapsessa kuin lapsessa on paljon hyvää. Siis opettajat miettikää, kuinka paljon juuri te voitte tehdä tällaisen pienen hyväksi.

Lapsen hyväksi