Kakkospääkirjoitus 11.9.1997:
Yrittäjyyskoulutus hakoteillä

Vaasan yliopiston tutkijoiden raportti varsinaissuomalaisesta yrittäjyyskoulutuksesta on karua kertomaa. Sen mukaan vain neljä kurssia kymmenestä täytti koulutusohjelmalle asetetut sisältö- ja laatutavoitteet. Loppujen arvosanaksi tuli välttävä tai suorastaan heikko.

Selvityksen tulos on ankea, mutta ei kovin yllättävä. Jo jonkin aikaa on ollut nähtävissä, millaiseen jamaan koulutusmarkkinat ovat ajautuneet. Pääosin yhteiskunnan kustantaman toiminnan ylenpalttisella tarjonnalla on taipumus täyttää pikemminkin koulutuksen organisoijan ja rahoittajan kuin varsinaisen kohteen odotuksia.

Laman ja jättityöttömyyden vuosina koulutuksesta on tullut ongelmien yleisratkaisu, johon syydetään miljardimäärin rahaa sijoitusten järkevyyttä liiemmin punnitsematta. Alan palvelujen kysyntä ja tarjonta ovat kasvaneet samalla räjähdysmäisesti.

Vaasalaistutkija Vesa Puhakka vertaa koulutusorganisaatioita entisen Neuvostoliiton yrityksiin, joiden ensisijainen tehtävä oli resurssien hankkiminen, ei asiakkaiden tarpeiden tyydyttäminen. Samalla tavalla yrittäjyys- ja työvoimakoulutuksessa näyttävät tärkeimmiksi pontimiksi nousseen rahoituksen metsästäminen ja oman organisaation työllistäminen.

Eikä aivan huonoin tuloksin. Onhan esimerkiksi Turun AKK:sta kasvanut laitos, joka pyörittää keskikokoisen yliopiston budjetin suuruista liikevaihtoa vuodessa.

Varsinais-Suomen kartoituksessa luupin alle joutui vain kymmenen koulutusohjelmaa. Otantana se ei ole tietenkään suuri, kun ottaa huomioon, että pelkästään Turun työvoimapiiri järjestää kolmisensataa työvoimapoliittista kurssia vuodessa.

On kuitenkin syytä epäillä, ettei koulutuksen laatu ole yleisesti ottaen nyt analysoituja tapauksia kaksisempi. Koulutuslaitoksilla on liian kiire tuottaa jatkuvasti uusia ohjelmia, hankkia rahoitusta ja menestyä kilpailussa, jotta yksittäisen opiskelijan odotukset tulisivat riittävästi noteeratuiksi.

Eikä tilanne niin kauan muutukaan, kun kurssien onnistumista arvioivat lähinnä kouluttajat itse. Palautteen ainoa oikea lähde ovat tietysti toiminnan varsinaiset kohteet eli opiskelijat. Heidän näkemyksistään ja kokemuksistaan tulisi myös koulutuksen rahoittajien olla nykyistä kiinnostuneempia.