Terveyskeskusmaksulle oltava
muita kuin taloudellisia syitä

Turussa on - jälleen kerran - menossa poliittinen kädenvääntö terveyskeskusmaksusta. Haluan esittää eräitä kokemukseen perustuvia näkemyksiä asiasta vuosilta jolloin toimin Porin terveyskeskuksen johtavana lääkärinä.

Niin sanotun terveyskeskusmaksun virallinen nimi on terveyskeskuksen avosairaanhoidon lääkäripalveluista perittävä maksu. Se on yksi lukuisista sosiaali- ja terveydenhuollon asiakasmaksuista, joiden enimmäissuuruus on asetuksella säädetty. Kunta voi periä alempaa maksua tai olla kokonaan perimättä maksua. Tämä pätee myös hammashuollon maksuihin, sairaalan poliklinikka- ja hoitopäivämaksuihin, kotisairaanhoidon maksuihin jne. Miksi niiden perimisestä ei käydä keskustelua?

Kunta voi päätöksellään myös vapauttaa joitakin väestöryhmiä maksuista. Laki säätää erikseen mistä palveluista maksua ei saa lainkaan periä.

Johdonmukainen hallinto edellyttäisi, että yhden lain ja asetuksen sisältämät maksut päätettäisiin kunnassa samassa hallintoelimessä eli joko kaikki asiakasmaksut terveyslautakunnassa, kaupunginhallituksessa tai kaupunginvaltuustossa eikä niinkuin nyt, jolloin yksi maksu tulee valtuustoon ja muut päätetään lautakunnassa. Lääkäripalvelumaksu ei ole edes tuotoltaan merkittävin terveyspalveluista perittävä maksu.

Asetuksen mukaan alle 15-vuotiaalta ei saa periä avosairaanhoidon lääkäripalvelumaksua. Näin ollen lastenhoito esimerkiksi terveyskeskuksen päivystyksessä tulee joka tapauksessa säilymään Turussa maksuttomana.

Porissa otettiin 1.2.1994 käyttöön 100 markan vuosimaksu avosairaanhoidon lääkäripalveluista. Oletuksen mukaan maksu vähensi käyntejä - mutta vain kahden viikon ajan! Jo maaliskuussa 1994 laskettiin kaikkien aikojen suurin kävijämäärä johtuen silloisesta infektioepidemiasta. Kävijämäärät ovat vuosina 1994-1997 pysyneet korkeimpina kuin maksuttomana aikana ennen vuotta 1994. Tämä ei johdu tietenkään maksusta vaan parantuneesta palvelutarjonnasta.

Vastoin terveyskeskuksen toiveita maksulla saatu lisätulo imuroitiin Porissa lisäbudjetilla kaupungin kokonaistalouden katteeksi eli terveyskeskus ei saanut mitään taloudellista lisähyötyä kasvaneista maksutuloistaan. Sama kokemus Turussa on jo aiemmin hammashuollon kasvaneista maksutuloista. On lapsellista kuvitella nykyisessä kunnallistaloudellisessa tilanteessa tulojen pysyvästi olevan korvamerkittyjä tiettyyn tarkoitukseen.

100 markan vuosimaksun kerääminen Turussa noin 60000:lta yli 15-vuotiaalta terveyskeskuskävijältä vastaa samaa kuin 60 markan kerääminen kunnallisverolla 100000:lta veronmaksajalta. Maksun käyttöönotolle on oltava muita kuin taloudellisia syitä. Tällaisia voivat olla oletukset maksun vaikutuksesta palveluiden arvostukseen tai ns. turhien käyntien vähenemiseen.

Aki Linden
kaupunginvaltuutettu (sd)
ent. Porin terveyskeskuksen
johtava lääkäri