Pääkirjoitus 4.9.1997:
Työnhakuopetusta työttömille
perinteisen koulutuksen sijaan

Hallitus on vihdoin lähtemässä uudelle linjalle työttömyyden hoitamisessa ja työttömien kohtelussa. Vuosia jatkunut korkea työttömyys on luonut työvoimatoimistojen asiakaskuntaan kokonaan uuden tyyppisen kansalaisryhmän, jota työnteko ei oikeastaan kiinnosta enää lainkaan. Työttömyysturvasta he ovat kehittäneet itselleen pysyvän elatusautomaatin. Tämän vääristymän hallitus haluaa nyt korjata ensi vuoden budjettiin sisältyvin selkein ohjein, joita työvoimatoimistojen on noudatettava.

Työvoimatoimistojen asiakaskunnassa on joukoittain varsinkin pitkäaikaistyöttömiä, jotka eivät ole työnhaussa ollenkaan. Heidän ammattitaitonsa on saattanut vanhentua, he voivat olla sairaita tai kokonaan työhaluttomia. Nämä ihmiset joutuvat ensi vuonna työvoimaviranomaisten silmätikuksi. Heidät pakotetaan määräajoin haastatteluihin työvoimatoimistoon, heidän on laadittava yhteistyössä työvoimatoimiston henkilökunnan kanssa erityinen työnhakusuunnitelma, heidän osaamistaan selvitetään perin pohjin ja heidät passitetaan tarpeen vaatiessa koulutukseen.

Pitkän työttömyysjakson seurauksena lasketaan noin 200000 työttömän ajautuneen tilanteeseen, jossa he eivät enää yksinkertaisesti kykene etsimään oma-aloitteisesti työtä. Heillä ei näytä olevan minkäänlaista käsitystä siitä, miten nykyaikaisilla työmarkkinoilla toimitaan, miten esimerkiksi hakupaperit laaditaan.

Henkilökohtaisesti räätälöidyt työhönhakusuunnitelmat ovat raskas urakka työvoimatoimistoille, mutta aika on nyt joka tapauksessa ajanut vanhan passiivisen työllistämispolitiikan ohitse. Asian hoitamista helpottaakseen hallitus osoittaa ensi vuoden budjetissa määrärahat lähes 200 virkailijan palkkaamiseen työvoimatoimistoihin ympäri maata.

Hallitus on havainnut olevansa pahasti jäljessä kunnianhimoisen työttömyyden puolittamisohjelmansa toteuttamisessa. Uudet keinot ovat tarpeen ja työvoimahallinnon uudistaminen välttämätöntä. Viime keväänä valmistunut selvitysmiesten Harri Skogin ja Heikki Räisäsen esitykset tulevat nyt täydennettyinä käyttöön.

Vaikka selvitysmiesten esitykset eivät saaneetkaan varauksetonta hyväksymistä kaikilla tahoilla, ne tarjoavat kuitenkin tällä hetkellä selkeästi uudistushenkisimmät vaihtoehdot vanhalle ja tuloksettomalle linjalle.

Uudistuksen rohkeus on siinä tosiasiassa, että työttömälle osoitetaan entistä voimallisemmin myös velvollisuuksia. Etujen ja oikeuksien automaattisuus on kyseenalaistettu. Karenssit pitenevät ja korvausten menettäminen uhkaa niitä, jotka eivät osoita aktiivisuutta työn löytämiseen tähtäävissä ponnisteluissa.

Työvoimatoimistoilla on varmasti jotakin opittavaa vapailla markkinoilla tapahtuvasta työnvälityksestä ja yksityisten työnvälitysyritysten toiminnasta.

Kun perinteinen työvoimakoulutus ei Suomessa ole tuonut toivottua lievennystä työttömyyteen, on paikallaan supistaa sitä ja panostaa työnteon hakemisen opettamiseen.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.