Pääkirjoitus 3.9.1997:
Velkaantuminen jatkuu ja
työttömyys pysyy suurena

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on tyytyväinen budjettiesitykseen, mutta myöntää, että ty&ou ml;ttömyys alenee tuskastuttavan hitaasti.
Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on tyytyväinen budjettiesitykseen, mutta myöntää, että ty&ou ml;ttömyys alenee tuskastuttavan hitaasti.

Nykyisen takavuosiin verrattuna avoimen ja tiedotusystävällisen käytännön aikana ei budjetin antaminen eduskunnalle ole enää kovin merkittävä mediatapahtuma. Hallituksen ensi vuoden tulo- ja menoarvioesityksen päälinjat ovat olleet tiedossa jo budjettiriihestä lähtien, tietyiltä osilta jo huomattavasti aikaisemminkin. Enää ei kenenkään mieleen tule puhua budjettivuodoista. Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on oikeassa nimittäessään keltakantista kirjaansa rutiinibudjetiksi.

Kun hallitus sisäisen kädenväännön jälkeen onnistui supistamaan budjettitalouden menoja 2,5 prosenttia kuluvasta vuodesta eli puristamaan menot 186,9 miljardiin markkaan, on ymmärrettävää, että tyytymättömiä on eri tahoilla runsaasti.

Hallitusta on kuitenkin onniteltava, että se pystyi edes tällaiseen lopputulokseen. Todellinen menojen leikkaustaso ja säästötoimet olisivat silti saaneet olla vielä huomattavasti tuntuvammatkin. Ei ole erityisen innostavaa talouspolitiikkaa, että keskellä talouden korkeasuhdannetta valtio joutuu edelleen tekemään lisävelkaa ensi vuonna 15,4 miljardia markkaa maksaakseen valtionvelan korkoja.

Velkaantumisen kasvu ja työttömyyden pysyminen edelleen korkealla tasolla vie parhaimman terän siltä ilosanomaksi tarkoitetulta viestiltä, jonka hallitus tarjoilee budjetin talouskatsauksessa. Suomen bruttokansantuote kasvaa viiden vuoden aikana selvästi nopeammin kuin Euroopan unionin jäsenmaiden kokonaistuotanto. Suomen talous kasvaa keskimäärin 3,5 prosentin vuosivauhtia vuoteen 2001 mennessä.

Suomen vienti vetää hyvin, inflaatio on hallinnassa, korot poikkeuksellisen alhaalla ja kotimainen kysyntä vahvassa kasvussa kuluttajien luottavaisten tulevaisuuden näkemysten johdosta. Siksi onkin yllättävää, ettei hallituksella ole annettavana parempia näkymiä työttömyyden laskusta ja velkaantumisvauhdin hidastumisesta.

Verotuksen kevenemisestä on paljon puhuttu ja lupauksia annettu, mutta budjettiesityksen pohjalta kokonaisverotus on pikemminkin kiristymässä kuin lievenemässä. Kahden prosenttiyksikön inflaatiotarkistus on vaikutukseltaan pienempi kuin samaan aikaan usealla taholla toteutuvat verojen ja maksujen korotukset.

Ensi vuoden verokohtelussa kaikki jääkin riippumaan siitä, mitä tuloneuvottelujen yhteydessä myöhemmin syksyllä päätetään. Hallituksen taholta ei ole erityisen reilua jättää kansalaisten verotuksen tason asettamista työmarkkinajärjestöjen käsiin. Ovatko siis hallitus ja eduskunta luopumassa yhdestä tärkeästä päätösoikeudestaan?

Kuntien taloutta budjetti kohtelee jokseenkin kovalla kädellä, mutta hallituksella on menettelyynsä asialliset perustelut. Ei ole mielekästä, että valtio tekisi lisää velkaa maksaakseen kunnille kaavailtua suurempia valtionapuja, joilla kunnat taas keventäisivät omaa velkataakkaansa. Kuntien kyvystä pitää yllä kohtuullista palvelutasoa on kuitenkin huolehdittava, ja sen tarpeen budjettiesitys täyttää.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.