Sinilevistä on kyllä tiedotettu

Hannu Rautanen ihmettelee yleisönosastossa (TS 30.8.), miksei sinilevien massaesiintymien aiheuttamista ongelmista Turun seudun uimarannoilla ja raakavesilähteissä ole päivittäin kerrottu.

Selitys on yksinkertainen. Sinileviä ei ole, Luojan kiitos, kasvanut Varsinais-Suomen vesistöissä ja rannikkovesissä normaalia enempää, pikemminkin vähemmän kuin monina kesinä. Esimerkiksi Saaristomeren sisäsaariston vesien tila on ollut jopa tavallista parempi, mikä on ollut positiivinen yllätys näin poikkeuksellisena hellekesänä.

Sinilevistä ei ole tehty todellisuutta suurempaa mediatapahtumaa, vaan niistä on kirjoitettu Turun seudun sanomalehdissä ehkä riittävästi ja yleensä asiallisesti.

Sinilevät kuuluvat ainakin hyvin pieninä määrinä Suomen kaikkien järvien ja Itämeren vesiluontoon - niitä on ollut olemassa niin kauan kuin vesistöjäkin. Lounais-Suomen vesiensuojeluyhdistys on tutkinut Turun edustan merialueen planktonlevästöä säännöllisesti yli 20 vuotta, eikä sinileviä ole tänä aikana havaittu merkittäviä määriä jätevesien purkualueillakaan.

Kaupunkien lähivesien ja yleensä jätevesien vaikutusalueiden veden laatu on tänä kesänä ollut Lounais-Suomessa normaalia parempi, eikä sinileviä ole havaittu haitallisessa määrin missään. Saaristomeren ulkosaaristoon ja sisäsaariston uloimpiin osiin kulkeutui heinäkuun lopulla Itämereltä virtaavissa vesimassoissa Nodularia sinilevää, josta oli sanomalehdissä uutisia. Saaristomeren sisäsaaristossa esiintyi myös paikoitellen Aphanizomenon sinilevää silmin havaittavia määriä, mutta ei laaja-alaisiksi kukinnoiksi asti. Järvien levätilanne ja veden laatu olivat yleensä heinä-elokuussa normaalia parempia tai normaaleja.

Littoistenjärvestä otetussa raakavedessä on ollut vaihtelevia määriä sinilevää, jopa ehkä vähemmän kuin yleensä viime kesinä. Kakskerranjärveen on ilmestynyt vasta viime viikolla runsaasti sinilevää.

Selityksenä verraten hyvään levätilanteeseen on se, etteivät Saaristomeren veden ravinnesuhteet ja veden laatu yleensä onneksi suosi sinileviä. Jäteveden puhdistamot ovat toimineet hyvin, ja Varsinais-Suomen pelloilta on huuhtoutunut tai kulkeutunut vesistöihin poikkeuksellisen vähän ravinteita keväällä ja kesällä.

Vaikka sinilevää ei tänä kesänä kasvanut massoittain Lounais-Suomen rannikkovesissä ja järvissä kuten Itämeressä ja Suomenlahdessa, rehevöityminen ja sen seurausilmiönä sinileväkukinnat ovat silti kasvava uhka Saaristomeressä ja sisävesistöissä. Viimeistään nyt luonnon antaman havainto-opetuksen jälkeen pitäisi ottaa kaikki keinot käyttöön vesistökuormituksen vähentämiseksi. Erityisesti haja-asutusalueiden vesiensuojelun edistämiseen tarvittaisiin myös yhteiskunnan viranomaisille antamia nykyistä tehokkaampia työvälineitä. Valmisteilla oleva ympäristönsuojelulaki korjannee nykyisen vesilainsäädännön puutteita tässä suhteessa.

Kyösti Jumppanen
Lounais-Suomen
vesiensuojeluyhdistys