Pääkirjoitus 27.8.1997:
Monipuolinen elinkeinorakenne
Uudenkaupungin tärkeä elinehto

Autoteollisuus on edelleen Uudenkaupungin työllisyyden perusta, mutta elinkeinorakenteen muuttamisessa on edetty monipuoli suuden suuntaan.
Autoteollisuus on edelleen Uudenkaupungin työllisyyden perusta, mutta elinkeinorakenteen muuttamisessa on edetty monipuoli suuden suuntaan.

Uusikaupunki, jossa Suomen tämän vuosikymmenen jättiläistyöttömyys on näyttäytynyt kaikkein synkimpänä, on vihdoin pääsemässä jaloilleen. Lähes 34 prosentin työttömyysaste on jo puolitettu ja uusia työpaikkoja syntyy kovia kokeneeseen kaupunkiin vauhdikkaasti. Rakennemuutoksella on kuitenkin hintansa. Uudenkaupungin ohjaaminen nousu-uralle ja ylös taloudellisesta suosta on maksanut vuodesta 1992 lähtien lähes 100 miljoonaa markkaa.

Ennen lamavuosia Uusikaupunki oli selkeästi yhden suuren työnantajan, autotehtaan, varassa toimeen tuleva paikkakunta. Ja hyvin tulikin toimeen. Kaupungin väkiluku nousi kohisten ja hyvinvointia siunaantui kaikille asukkaille.

Kun autoteollisuuden kilpailutilanne ja kansainvälinen lama sitten iskivät kaupunkiin vuonna 1992, seurasi juuri sellainen romahdus, joka yhden kortin varaan rakennetussa yhdyskunnassa voi seurata. Kaupungin 9500 työpaikasta katosi nopeasti yli 4000 paikkaa. Autotehtaan kuihtumisen kanssa osui yksiin myös telakan konkurssi. Suomen työttömyyden keskipiste oli asettunut autokaupunkiin.

Tänään Uusikaupunki on jo tukevasti jaloillaan. Kiitos määrätietoisen ja sinnikkään rakennemuutosurakan ja vaikeissa oloissa oikeita päätöksiä tehneen kunnallisjohdon.

On helppo todeta, että Uudenkaupungin rakennemuutos on yhä keskeneräinen. Elinkeinorakenne on pysynyt edelleen liian kapeana ja työpaikat ovat pääasiassa muutaman helposti haavoittuvan teollisuudenalan piirissä.

Auto on yhä avainsana kaupungin työllistymisessä. Siitä kuinka vankasti Porschen tuotanto on asettunut kaupunkiin, riippuu paljon lähitulevaisuuden kehityssuunnasta.

Ilman mittavaa kunnan, valtion ja EU:n satsausta Uusikaupunki olisi ajautunut täydelliseen katastrofiin. Tukirahat tulivat kuin taivaan lahjana kituvaan kaupunkiin. Panostus erityisesti nuorten koulutukseen ja työllistämiseen on ollut viisasta kunnallispolitiikkaa. Nuorten työllistyminen on pitänyt toivoa yllä vaikeinakin vuosina.

Mielenkiintoinen piirre Uudenkaupungin taloudellisessa kehityksessä lamavuosina on ollut velkaantumisasteen reilu keveneminen. Asukaskohtainen lainataakka on pudonnut alle 3000 markan, kun se koko maassa on keskimäärin yli 4000 markkaa. On hämmästyttävää, että Uusikaupunki lamavuosinakin kykeni maksamaan velkojaan pois, sen sijaan että olisi ottanut lisää lainoja.

Kaupungin vaurastumiskehityksestä kertoo sekin, että viime vuosina on voitu panostaa tavanomaista enemmän tietoverkkoihin. Kaikilla kouluilla ja halutessaan myös kaikilla kaupunkilaisilla on käden ulottuvilla yhteydet maailmanlaajuisiin tietoverkkoihin. Verkottumisen alueella Uusikaupunki on edelläkävijöiden joukossa.