Työhallinnon uuden virat tarkoitettu yksilölliseen palveluun

Päätoimittaja Ari üValjakka? kommentoi kolumnissaan (TS 17.8.) valtion ensi vuoden tulo- ja menoarvioehdotusta professori Matti Virenin Turun Sanomissa 13.8. esittämien kannanottojen pohjalta. Kirjoituksessa nostettiin esille julkisen sektorin kasvu. Esimerkit olivat pääosin otettu työhallinnosta. Seuraavassa esimerkkeihin muutamia korjauksia ja täydennyksiä.

1. Ensinnäkin ajatus, jonka mukaan työministeriö olisi tunkenut budjettiin 150 lisävirkaa selvittämään työttömyysturvan käyttöä ei pidä paikkaansa. Uudet asiantuntijavirat on tarkoitettu asiakkaiden yksilölliseen palveluun; määräaikaishaastatteluihin, osaamiskartoituksiin ja työnhakusuunnitelmien tekemiseen tavoitteena työnhakijan aktivoiminen työpaikan hakemisessa.

Käytännössä on todennäköistä, että työhallinnon nykyinen virkailijamäärä tulee pikemminkin vähenemään. Työhallinto on selvitäkseen 1990-luvulla moninkertaiseksi kasvaneesta työmäärästä palkannut runsaasti henkilöstöä työllistämisvaroin. Tämä on merkinnyt määräaikaisia virkasuhteita ja jatkuvaa uuden henkilöstön perehdyttämistä. Samassa kolumnin kappaleessa todetaan, että työvoimaa pitäisi palkata lähinnä üyksityissektorille?. Tämä on varmasti oikea asia, eikä millään tavalla ristiriidassa työhallinnon virkojen kanssa, päinvastoin. Näillä viroilla nimenomaan edesautetaan yksityissektorin työvoimatarpeen tyydyttämistä. Työmäärää voi mitata monin mittarein, esimerkiksi vuonna 1996 eri syistä 1 225 895 työnhakua päättyi.

2.Kolumnissa puututaan myös ihmisten halukkuuteen tehdä työtä. Lainaus: Kun üsossu? antaa enemmän kuin työn teko, työministeriö yritti paikata epäkohtia uudella älyttömyydellä. Maksetaan 15 000 markan palkkio siitä, että työtön hakee itselleen työpaikan. Työministeriön asettamien selvitysmiesten työssä viime keväänä tuli esille, että ihmisten motivaatio hakea työtä laskee hyvin nopeasti epäonnistumisten jälkeen. Mainittu 15 000 markkaa, joka budjettineuvotteluissa kumottiin, olisi osoittanut muiden työnhakua tukevien palvelujen ohella pyrkimystä siihen, että pitkänkin työttömyyden jälkeen tavoitellaan paluuta avoimille työmarkkinoille. Kannustusraha oli nimenomaan suunniteltu erittäin pitkään työttömänä olleille - ei siis kaikille työttömille. Raha olisi vastannut henkilön puolen vuoden työmarkkinatukea, eli tukea, jonka henkilö olisi saanut työttömänä ollessaan seuraavan puolen vuoden aikana.

3. Edelleen kirjoituksessa sanotaan budjetissa jääneen voimaan ühölmöily?, jossa yritys palkitaan 5 000 markalla siitä, että se ottaa tarvitsemansa työntekijän palvelukseensa. Yhdistelmätuki on tarkoitettu vain pitkäaikaistyöttömän, yli 500 üpv? työttömänä olleen, työllistämiseen. Sillä pyritään syrjäytymisen estämiseen ja kolmannen sektorin työllistämismahdollisuuksien parantamiseen.

Työllistämistukea ei voida myöntää sellaisen henkilön palkkaamiseen, jonka yritys joka tapauksessa palkkaisi. Uudella yhdistelmätuella on ensisijaisesti tarkoitus aikaansaada työllistämismahdollisuuksia kolmannelta sektorilta. Sinällään tuki on yhdistelmä kahdesta tuesta: työnantajalle maksettavasta työllistämistuesta (n. 2 500 mk/kk) ja työttömän työmarkkinatuesta (n. 2 500 mk/kk). Yhdistelmätukena työmarkkinatuki - jonka hakija ilman työtäkin saisi - muuttuisi aktiivitoimenpiteen tueksi ja tuki maksettaisiin kokonaisuudessaan työnantajalle. Työnantaja saisi tuen, joka sisällöllisesti lähinnä olisi korvausta pitkään työttömänä olleen työntekijän kouluttamisesta.

4. Kirjoituksessa viitataan myös työvoimavirkailijalle maksettavasta lisäpalkkiosta kun hän tekee omaa työtään. Kannustava palkkapolitiikka on osa nykyaikaista henkilöstöhallintoa. Työhallinnossa toimii tulospalkkausjärjestelmä, jossa työministeriö sopii työvoimapiirien ja piirit työvoimatoimistojen kanssa vuosittaisista tulostavoitteista. Esimerkiksi tänä vuonna tulostavoitteet Turun työvoimapiirissä sisältävät 8 eri tavoitetta. Näistä voidaan mainita vaikkapa vaikuttavuustavoite, jolla pyritään saamaan aikaan todellisia vaikutuksia työnhakijan ns. työmarkkina-asemaan työhallinnon toimenpiteiden avulla. Tätä tavoitetta arvioidaan sen perusteella, mikä hakijan tilanne on 3 kuukautta toimenpiteen päättymisen jälkeen. Vaikuttavuustavoitteiksi on sovittu, että 3 kuukautta työvoimakoulutuksen jälkeen alle 45 % ja 3 kuukautta tukityöllistämisen jälkeen alle 54 % on työttömänä työnhakijana. Esimerkki antaa kuvaa tulostavoitteiden vaativuudesta. Viime vuonna Turun työvoimapiirissä kaksi toimistoa saavutti kaikki tulostavoitteet ja näiden henkilöstöt saivat tulospalkan. Palkkausjärjestelmän kehittäminen on jokaisessa organisaatiossa tärkeä asia. Kritiikki, että palkkiota voisi saada omasta työstään, herättää kysymyksen, mistä muusta kannustusta voisi saada, on sitten kyseessä yritys tai julkissektori, kuin tuloksellisesta oman työn tekemisestä.

Professori üFrieder? üNaschold? Berliinin tiedekeskuksesta on tutkinut Euroopan maiden työhallintoja ja hänen mukaansa ammattitaitoisin työhallintojen väki löytyy Suomesta ja Ruotsista. Onkin valitettavaa, että kannustavan palkkauspolitiikan mahdollisuudet julkishallinnossa ovat aika marginaaliset.

Tuula Kuntsi
Turun työvoimapiirin päällikkö