Terveydestä
on kysymys

Me olemme eurooppalaisia, mutta niin suomalaisia. Meillä on omat tapamme, jotka ovat kulttuurimme sanelemia. Vai mitä on sanottava seuraavasta.

Pohjoismaiden Neuvoston Eurooppa-valiokunta vieraili hiljattain Brysselissä kuulemassa tuoreeltaan Amsterdamin kokouksen antia. Lounastimme ruotsalaisen komissaari Anita Gradinin emännöimänä. Hän on entinen ministeri. Nautittiin hieno alkuruoka, ja pohjoismaiset kanssasisaret sytyttivät savukkeet. Sama jatkui läpi aterian. Komissaari itse ei polttanut. Pohjoismaiset kansanedustajat eivät sen kummemmin kyselleet lupaa tupakointiin pöytänaapureilta.

Kun koitti illallinen, valiokunta ja muut vieraat oli jaettu neljään isoon pöytään. Illan isäntä, valiokunnan tanskalainen puheenjohtaja Ole Stavad toivotti vieraat tervetulleeksi. Hänkin entinen ministeri. Ehdotin, että yhdestä pöydästä muodostettaisiin savuton. Vaikka en itse savusta niin kärsikään, niin joukossa oli niitä, jotka kärsivät. Stavad piti sitä hyvänä ehdotuksena. Kävi niin, että savuttomassa pöydässä vain kolme, kaikki naisia, poltti lupaa kysymättä aterian alusta loppuun! Kukaan heistä ei ollut suomalainen. Pohjoismaitten sisälläkin on erilaisia tapoja.

Meilläkin naisten tupakointi on lisääntynyt ja nuorten terveystapatutkimus on osoittanut, että koulutyttöjen terveydestä tältä osin on myös syytä olla huolissaan.

Komissio on kuitenkin ottanut vakavasti tupakoinnin vähentämistoiminnan sekä jäsenmaissa että yhteisön tasolla. Suomi tukee näitä toimia, koska meillä on hyvä kansallinen kokemus ja tietotaito. Erityisesti tuetaan esityksiä savuttomien elinympäristöjen luomiseksi.

Tupakan mainoskieltoa koskeva direktiivi on tulossa jossain muodossa esille. Toisaalta pitää muistaa, että tupakanviljely saa EU:lta maataloustukea!

On yllättävää, miten vähän eduskuntakäsittelyissä puhutaan terveydestä. Ei edes alan valiokunnassa. Lukuunottamatta ehkä hammashuoltoa, josta on puhuttu paljon, mutta jossa edistystä aikuisten kohdalla on toistaiseksi tapahtunut vähän. Luulisi, että erikoissairaanhoidon jatkuva menojen kasvu olisi mitä tärkein aihe eduskunnassa. Kasvava paine sairaanhoitoon aiheuttaa sen, että voimavarat valuvat tälle osa-alueelle. Jatkuvat resurssien karsinnat merkitsevät käytännössä yhä vähenevää ennalta ehkäisevää työtä, varsinkin, kun se ei tuota välitöntä palautetta.

Omassa läänissämme ei tässä suhteessa ole mitään häpeämistä. Uusimman Terveysbarometri -97 mukaan terveyden edistämistoimintaan kohdistettuja varoja oli lisätty merkittävästi eniten meidän läänissämme. Samoin tupakoimattomuuteen tähtäävät hankkeet olivat läänissämme varsin keskeisiä.

EU:n kielteisiä vaikutuksia terveyteen barometrissä selitettiin ruokaan, alkoholiin ja huumeisiin liittyvillä asioilla. Ruokakysymyksissä huolestuttivat eniten ravintorasvat sekä elintarvikkeiden laadun valvonta. Toisaalta EU:n kanta suomalaisten ksylitolikysymyksessä nähtiin huolestuttavana.

Terveydenhuollossa meidän on elettävä sen tosiasian kanssa, että resurssit ovat rajalliset, mutta odotukset rajattomat. On siis estettävä ennalta sairauksia, ettei tarvitsisi viheltää peliä poikki, kun rahat loppuvat.

Kirjoittaja on kansanedustaja (kesk) ja Pohjoismaiden Neuvoston Eurooppa-valiokunnan jäsen.