PÄÄKIRJOITUS 18. 8. 1997
Tulvatuhot vaikuttavat Puolan
yhteiskunnassa vielä pitkään

Keski-Euroopan tulvakuvat ovat hallinneet viime kuukausien kansainvälisiä uutisia - oheinen kuva otettiin Lounais-Puo lassa.
Keski-Euroopan tulvakuvat ovat hallinneet viime kuukausien kansainvälisiä uutisia - oheinen kuva otettiin Lounais-Puo lassa.

Useat Keski-Euroopan ja varsinkin itäisen Keski-Euroopan maat joutuivat lopuilleen kääntyvänä suvena kokemaan luonnonkatastrofin, joka hakee vertaistaan maanosamme historiassa.

Varsinkin Puolaa, Tshekinmaata ja Saksaa myllertäneet rajujen sateiden aiheuttamat tulvat olivat pahemmat kuin kenties koskaan näissä maissa; vähemmälle huomiolle jäivät meillä esimerkiksi Romaniaa ja Ukrainaa kohdanneet tulvat, joiden mittasuhteet eivät tosin olleetkaan samat kuin keskisemmässä Euroopassa.

Erityisesti Puolassa tulvien taloudellisiin ja myös poliittisiin seurauksiin kohdistuu laajaa kansainvälistäkin mielenkiintoa. Syitä on useita.

Puola on saavuttanut yleisesti tunnustetun talouskasvun, ja sen bruttokansantuotetta koskevat luvut mainitaan usein itäisen Keski-Euroopan siirtymätalouksia käsittelevissä katsauksissa. Puola on myös asukasluvultaan huomattavasti suurempi valtio kuin esimerkiksi Tshekinmaa. Ja vielä: heti syyskuussa koittavat Puolassa seuraavat sejmin eli maan parlamentin vaalit, joita seuraavat poikkeuksellisen seikkaperäisesti lukuisat kansainvälisen politiikan tarkkailijat.

Ensimmäisissä tulvien jälkeisissä laskelmissa on jo todettu, että katastrofin aiheuttamat tuhot ovat heikentäneet Puolan talouden muuten valoisia näkymiä. Bruttokansantuote kasvoi vuoden ensimmäisellä puoliskolla vauhtia, joka lupaili edistymisen selvää jatkumista. Puolan tilastokeskuksen ja maan tiedeakatemian arvioiden mukaan ilman tulvia koko tämän vuoden bruttokansantuotteen kasvuksi olisi tullut kuusi prosenttia.

Mutta todelliseen hyvinvoinnin kasvuun kuuluu aina myös kansalaisten turvallisuuden lisääntyminen. Juuri siksi puolalaisilta päättäjiltä sopii nyt toivoa päivänkohtaisten kiistojen ohittamista, niin että koko yhteiskunnan kehitystä koskevissa linjanvedoissa saavutetaan myönteisen tulevaisuuden turvaava yksituumaisuus.

Viljelymaa on puhdistettava saasteista ennen kuin Lounais-Puolan maataloutta voidaan taas vireyttää. Kotitalouksien rinnalla myös rakennustuotanto on kärsinyt pahasti, mutta sen menetyksiä korvaa ulkomaisten pääomien yhä nopeampi virtaaminen vioittuneiden asuntojen korjaamiseen ja uusien rakentamiseen. Puola ja Tshekinmaa odottavat rakennustuotannon noususuhdannetta samaan tapaan kuin Yhdysvalloissa on tapahtunut luonnonkatastrofien jälkeen.

Kansainvälisen valuuttarahaston mukaan Puolan hallituksella olisi ollut katastrofitilanteessa enemmän liikkumavaraa, jos se olisi viime vuosina noudattanut tiukempaa rahapolitiikkaa. Rahasto on neuvonut Puolaa esimerkiksi hidastamaan väliaikaisesti kotimaista kysyntää. Varsovan päättäjät ovatkin avoimesti tunnustaneet, että kaikessa traagisuudessaan tulvat olivat pitkäjänteisen talous- ja sosiaalipoliittisen ajattelun tehokas oppitunti.