Onko suomalaisia liian
vähän vai aivan liikaa

Kun lukee juttuja EU:sta ja Suomen edustajista Brysselissä, voisi luulla, että Suomella on suuretkin vaikutusmahdollisuudet siellä käsiteltäviin asioihin. Jos taas vertaa Suomen väestön määrää esimerkiksi Saksaan tai Ranskaan, voikin todeta, että Suomen ääni Brysselissä on kuin hyttysen aivastus.

Silti en ymmärrä sitä, että Suomessa puhutaan toisaalta väestön ikääntymisestä, syntyvyyden pienenemistä ja yleensä väestön vähenemisestä. Meitähän uhkaa sukupuuttoon kuoleminen joskus kaukaisessa tulevaisuudessa lukemieni tietojen mukaan. Toisaalta meillä on vailla työtä aivan liian moni, lapsia liikaa hoitopaikkoihin nähden, vaikeasti hoidettavia vanhuksia ihan riittävästi ja uusia ylioppilaita tulee yli tarpeen. Listaa voi jatkaa oman mielikuvituksen mukaan.

Onko olemassa jokin yleissuunnitelma jossakin, kun pieni Suomen kansa joutuu jonoon jo syntymästään lähtien? Voi olla, että kyse on pelkästään järjestelyistä. On lähdetty väärin rakentamaan systeemiä, missä ei kukaan enää tunnu viihtyvän. Poliitikot joutuvat kamppailemaan jatkuvasti eri eturistiriitojen välillä ja miettimään, mihin rahat pitäisi satsata.

Ideaalimalli olisi, että jokainen pääsisi melko nopeasti sinne, minne on halunnut. Mutta tämä on enemmänkin teoriaa. Kohtuutonta on, että useimmat ihmiset joutuvat odottamaan ja jonottamaan jotakin tarvitsemaansa turhan kauan. Ei ole ihme, että moni kyllästyy ja koettaa löytää itse kompromissin tilanteeseensa.

Nyt viimeistään, kun hyvät ajat tilastojen mukaan ovat käsillä, pitäisi ihmiset ottaa paremmin huomioon laskelmissa. Muutoin ollaan lähellä kaaosta, kun kukaan ei enää tiedä, mitä haluaa ja minne pääsee.

Yksi luku väestötilastossa