Kirjoittajavieras -kolumni
Olavi Ala-Nissilä:
Parempi työllisyys
tuo tasapainon

Valtion talousarvion velan kasvuvauhti on laman ajoista pienentynyt. Mutta tasapainoon on vielä lähes parinkymmenen miljardin aukko. Ja velan kasvaminen syö lisääntyvien korkomenojen kautta talousarvion liikkumavaraa tulevina vuosina. Haastetta kasvattavat myös Emun heikentyneet näkymät, jotka vahvistavat dollaria ja kasvattavat valtion ulkomaisen velan määrää.

Hallitus ja valtiovarainministeriö yrittävät tasapainottaa valtion talousarviota kaavamaisilla leikkauksilla ja niitä lisäämällä. Tällä tavalla ei kuitenkaan maaliin päästä. Lipposen hallitus on ollut hyvä säästämään ja leikkaamaan, mutta kehno uudistamaan. Asiat makaavat kolmikantakonkelossa ja ne eivät etene ilman poliittista johtajuutta.

Suurin syy valtion talousarvion aukkoon on työttömyys. Yli 400000 ihmisen tilastoitu työttömyys ja 600000 ihmisen todellinen työttömyys merkitsevät valtiolle paitsi työttömyysmenoja niin myös verotulojen menetyksiä.

Jokainen prosenttiyksikkö alaspäin työttömyydessä pienentäisi valtion velan aukkoa yli kahdella miljardilla. Jos maan hallitus pystyisi pitämään lupauksensa puolittaa työttömyys lähestyttäisiin lähivuosina valtion talousarvion tasapainotilannetta pysyvästi.

Valtion talousarviosta on edellisen ja nykyisen hallituksen aikana tehdyillä säästötoimilla otettu kyllä ns. löysät. Nyt kaavamaiset leikkaukset voivat merkitä työttömyyden kasvua tai eriarvoisuuden kasvua ja eivät ole todellista säästöä.

Esimerkiksi voi ottaa nyt suunnitellun kuntien valtionosuuksien lisäleikkaukset, joita on perusteltu yhteisöverotuottojen kasvulla. Sellaiset kunnat, jotka ovat taloudellisesti ahtaalla ja joiden osuus yhteisöverotuotoista on pieni joutuvat kuitenkin eniten kärsimään. Seurauksena voi olla ihmisten irtisanomisia kuntien palvelusta.

Kasvun viime vuosien aikana työttömyys ei ole merkittävästi helpottunut. Muuttuneissa ja jatkuvasti muuttuvissa oloissa on välttämätöntä luoda työllistämisen, työllistymisen ja yrittäjyyden edellytyksiä. Kyse on verotuksessa, sosiaaliturvassa ja työelämässä tarvittavista uudistuksista. Yhdellä sanalla sanottuna kyse on työreformista.

Ajankohtaisin kysymys on verotuksen uudistaminen työllisyyttä edistävällä tavalla. Tässä suhteessa tämän vuoden talousarvion yhteydessä ei juuri päästy eteenpäin. Saksassa suuri verouudistus lässähti kokonaan.

Verotuksen liikkumavara pitää painottaa matalapalkka-aloille ja pieni- ja keskituloisiin ensi vaiheessa. Kotityön työllistämismahdollisuudet pitää ottaa käyttöön tehokkaasti koko maassa. Työllistämis- ja työllistymiskynnystä voidaan alentaa myös työmatka- ja tulonhankkimisvähennyksiä verotuksessa parantamalla. Erityisen tärkeää on luoda edellytyksiä palvelualojen työllistämismahdollisuuksien parantamiseksi.

Pk-yritysten työllistämisedellytysten ja omavaraisuuden parantaminen on kiireellinen asia. Omien sopimus- ja yhtiömallien kehittäminen muutaman henkilön työllistäville yrityksille parantaisi työllistämisedellytyksiä. Ja esimerkiksi työnantajasuoritusten tilittäminen yhdellä lomakkeella olisi teknillisesti mahdollista ja tämä uudistus ei maksaisi valtiolle mitään.

Myös etujärjestöillä on vastuu työllisyyden parantamisesta. Tämän ajan palkansaajan ja työttömän etua ei ajeta sellaisella joustamattomuudella, jota Paperiliitto on nyt osoittamassa. Työttömänä olevaa veljeä ei saa nyt jättää.

Päivän lööppi on valtiontaloudessa nyt kirkas: Lipposen hallitus on hyvä ja kova leikkaamaan, mutta onko hallituksella rohkeutta uudistaa!

Kirjoittaja Olavi Ala-Nissilä on kansanedustaja, pankkivaltuutettu ja Varsinais-Suomen keskustan puheenjohtaja.