Pääkirjoitus 10.8. 1997:
YK:n uudistaminen on yhteinen tehtävä

Suomeen tiistaina saapuva YK:n pääsihteeri Kofi Annan on ehkä elämänsä haastavimman tehtävän edessä. Viime vuoden lopulla YK:n johtoon valitun ghanalaisen vastuulla on konkurssin partaalla horjuvan maailmanjärjestön talouden pelastaminen, jäykäksi ja tehottomaksi leimatun organisaation uudistaminen ja jäsenmaiden luottamuksen palauttaminen YK:n toimintakykyyn.

Ainakin lähtökohdiltaan Annan on onnistunut valinta johtamaan urakkaa, jonka epäilijät ovat olleet ennakolta valmiita tuomitsemaan mahdottomaksi. Annanin 30 YK-vuotta tarjoavat uudistusprosessiin järjestön sisäistä tuntemusta ja kokemusta sen ruohonjuuritasolta huipulle saakka. Myös Annanin persoonan uskotaan avittavan kivuliasta muutosprosessia; maltillinen, sovitteleva ja ystävällinen ovat pääsihteeriin usein liitettyjä ominaisuuksia.

Työtä Annan saa silti tehdä hartiavoimin, jotta maailmanrauhaa ja kehitystä edistämään perustettu YK pääsee jälleen jaloilleen. YK:n alajärjestöjen välinen koordinaatio ontuu, toimintojen päällekkäisyys hämmentää kuviota entisestään ja järjestön taloudelliset päätökset tekee YK:n yleiskokous 185 jäsenmaan soviteltujen näkemysten mukaisesti.

Pääsihteerin hiljaiseksi vallankumoukseksi ristimän uudistusohjelman tavoitteena on avoin ja tehokas YK. Tarkoituksena on muun muassa hallintokulujen karsiminen, alajärjestöjen toimenkuvien selkeyttäminen ja entistä parempi yhteistyö kohdemaiden kanssa. Yhtenä merkittävimmistä ehdotuksista pidetään myös YK:n budjetoinnin muuttamista tulosbudjetoinniksi ja talousvastuun siirtämistä yleiskokoukselta pääsihteerille.

YK:n tulevaisuutta ja Annanin uudistusohjelman kohtaloa ratkaistaessa avainasemassa ovat viime kädessä kuitenkin järjestön jäsenvaltiot. Vaikka Annanin suunnitelmaan suhtaudutaan maailmalla myönteisesti, mitään suurta innostusta ei pääsihteeri ole onnistunut valamaan tehtävänsä tueksi. Vaarana onkin, että jäsenvaltiot sysäävät vastuun YK:n kehittämisestä ja sen maineen kiillottamisesta yksille harteille.

YK:n toimintakyvyn tervehdyttäminen vaatii jäsenmailta entistä suurempaa poliittista tahtoa. Maailmanjärjestön toimintaa lamauttaa muun muassa maksamattomien jäsenmaksujen nakertama aukko sen taloudessa. Velallisista suurin, Yhdysvallat, on nyt ilmoittanut maksavansa ainakin osan 1,3 miljardiksi dollariksi arvioidusta velastaan.

Rikkaat länsimaat panostavat maailmanpolitiikassa näkyvästi talouteen. Merkittäviä foorumeita tarjoavat tällöin muun muassa johtavien teollisuusmaiden G7 -kokoukset ja Euroopan unioni, Aasiassa taloudellista yhteistyötä tehostetaan Aseanin voimin. YK:n kautta ovat tarpeitaan yrittäneet saada kuuluviin erityisesti kehitysmaat, jotka määrällisestä voimastaan huolimatta ovat joutuneet usein toteamaan äänensä liian vaimeaksi.

YK:n toiminnan perustana olevat humaanit arvot ovat tärkeitä kaikkialla maailmassa. Annan on ehdottanut, että tulevaisuudessa YK:n yleiskokousten yhteydessä järjestettäisiin myös korkean tason keskusteluja. Suunta on oikea, sillä jäsenmaiden hallitusten on aika puhaltaa elämää julkilausumien maailmojasyleileviin teksteihin.