Kansanedustajien
aikapula

Suomen kansan edustajikseen valitsemat kansanedustajat tekevät työtään määrätyn, mutta varsin vaihtelevan rytmin mukaisesti. Joskus istutaan eduskunnassa yökausia, toisinaan, esimerkiksi kesällä on pitkiäkin vapaa-aikoja. Silloinkaan ei kansanedustaja pääse liikaa lepäämään. Lukuisat kutsut erilaisiin tilaisuuksiin, tapaamiset, tutustumiset ja ennen kaikkea poliittiset tapahtumat yms. täyttävät kalenterin varsin tehokkaasti.

Kun valiokuntatyö ja muut eduskuntatapahtumat voivat jatkua kesälläkin, on seuraava lausuma hyvinkin todellinen: Korvauksena myöhästymisestään kansanedustaja poistuu tilaisuudesta ennen sen loppua. No, poikkeuksiakin löytyy.

Tuota taustaa vasten on hieman hämmästyttävää, että enin osa kansanedustajista pyrkii saamaan runsaasti muita luottamustehtäviä. Jos kansanedustaja istuu kotikuntansa kunnanhallituspöydässä, kuuluu maakuntahallitukseen, hoitaa jotain kuntasektorin valtakuntatason tehtävää ja on sen lisäksi oman puolueensa luottamustehtävissä, ei ole ihme, että usein kokouksissa hänen paikallaan on vain tyhjä tuoli. Varamiesjärjestelmäkin on olemassa, mutta jostain syystä erityisesti kansanedustajat käyttävät sitä varsin säästeliäästi.

Kerron pari esimerkkiä viime kunnallisvaalikaudelta. Maamme kuntien keskusjärjestön, Suomen Kuntaliiton, suuren kokouspöydän ympärillä osallistui hallitustyöskentelyyn kuusi kansanedustajaa. Ennätyksen teki hän, joka ehti vain noin joka neljänteen kokoukseen. Toki ko. edustaja ei enää jatka siinä tehtävässä.

Kuntaliiton 100-jäsenisessä valtuustossa oli kansanedustajia kymmenesosa. Poissaoloennätyksen kirjasi kansanedustaja osallistuessaan vain joka kolmanteen valtuuston kokoukseen. Ehkä palkkioksi hän sai jatkaa siinä tehtävässä seuraavat neljä vuotta.

Kiintoisaa on myös seurata kansanedustajien osallistumista maakuntatasolla erilaisiin juhliin ja vastaanottoihin. On ymmärrettävää, että yhteensattumat jättävät paikkoja tyhjiksi. Viikko sitten MTK-üVarsinais?-Suomi juhli üYläneen? Valasrannassa 80:tä toimintavuottaan.

Luonnollisesti maakunnan kaikki kansanedustajat olivat kutsutut. Kuitenkin heistä vain yksi ehti juhlan alkuun. Ehkä hieman hämmästyttävää oli se, että juuri hänellä, Sdp:n puoluevaltuuston ja Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtajalla Jukka Mikkolalla oli koko ilta aikaa olla ümaajussien? juhlassa. Loimaan Olavi Ala-Nissilä saapui myös paikalle, tosin myöhässä. Timo Järvilahden tulon esti Varsovan lennon tuntuva myöhästyminen.

Tietysti toisilla maakuntamme kansanedustajilla oli muuta mentävää. Kuulemma vain Ilkka Kanerva kertoi esteensä ja lähetti puhelimitse onnittelunsa yleisurheilun MM-kisoista, Ateenasta.

Pyrkiessään muihin tehtäviin kansanedustajat esittävät perustelunaan usein sen, että pitäähän heidän tietää, mitä yhteiskunnassa muualla tapahtuu. Osittain se on jopa suotavaa, mutta jos pyrkii liikaa kahmimaan muita tehtäviä, aikapula tulee krooniseksi.

Kun vuosikaudet on päivitelty eduskunnan ja kansanedustajien arvovallan laskua, jopa romahtamista, niin yksi syy on tämä. Hankitaan liikaa muita tehtäviä. Silloin aikapulan vuoksi jopa pelkkä osallistuminen kokouksiin on mahdotonta. Toiminta on pintaliitoa, hätäisesti paikasta toiseen üpuuhkuttamista?.

Eräs keino eduskunnan arvostuksen kohottamiseksi on se, että kansanedustajat keskittyvät varsinaisiin toimiinsa ja jättävät muut tehtävät vähemmälle. Valitettavasti sen esittäminen on kaikunut kuuroille korville vuosikymmenestä toiseen.

JK. Toki löytyy heitäkin, jotka eivät ole edes halunneet muita tehtäviä. Kuuluisin esimerkki lienee valtioneuvos Johannes Virolainen.

Kirjoittaja on mietoislainen, pitkän kunnallisen kokemuksen omaava kunnallisneuvos.