Pääkirjoitus 9.8. 1997:
Valtion erityisrahoitus on saamassa selkeät muodot

Yhden luukun periaatetta ryhdytään toteuttamaan lähivuosina valtion yrittäjille tarjoamien luottojen ja takausten jakamisessa, jos kauppa- ja teollisuusministeriössä virkamiestyönä valmistunut mietintö erityisrahoituslaitosten yhdistymisestä toteutuu. Monet järkiperusteet puoltavat yritysrahoituksen yhdistämistä mahdollisimman nopeasti.

Uuden organisaation rungoksi tuleva Kera Oy:n 15 aluekonttorin verkko soveltuu hyvin palvelemaan yrityksiä joka puolella maata. Yhdistettävät laitokset ovat hoitaneet päällekkäisiä tehtäviä, eikä sellaista voi enää pitää tarkoituksenmukaisena valtionhallinnossa.

Varsinkin pankkien taholla valtion rahanjaon organisoiminen uudelleen koetaan myönteisenä. Valtion laitosten sanotaan vääristäneen kilpailua, kun ne ovat tarjonneet yrityksille samalaista rahoitusta kuin pankitkin.

Yhdistämissuunnitelman laatinut kansliapäällikkö Matti Vuorian johdolla toiminut virkamiestyöryhmä ei ole laskenut yhdistämisestä koituvia säästöjä. Ilman selviä säästöjä uudistuksen hyödyt kutistuvat. Tuntuukin oudolta, että säästöihin ei ole esityksessä kiinnitetty huomiota.

Ihmettelyä aiheuttaa myös se, ettei organisaation yksinkertaistaminen esityksen mukaan vaikuta laitosten työpaikkoihin. Jos väkeä ei vähennetä, ei kovin suuria säästöjä arvatenkaan synny. Esimerkiksi pankkien tervehdyttämisessä on ollut keskeinen asema henkilöstön vähentämisellä.

Oma merkityksensä on kuitenkin sillä, että nykyinen palvelutaso säilyy ja rahoitusasioiden hoito käy yhden luukun kautta.

Keran organisaatioon on tarkoitus yhdistää Valtiontakuukeskus, Teollisen yhteistyön rahasto Finnfund, Fide ja Suomen Teollisuussijoitus. Uusi yhtiömuotoinen laitos on nimeltään Valtion Erityisrahoituslaitos Oy.

Virkamiestyöryhmän jäljiltä jää vielä avoimeksi Vientiluoton ja Postipankin tulevaisuus. Samoin erityisrahoituksen tuotteiden kehittäminen jää myöhempään suunnitteluun, mutta ilman muuta on lisättävä toiminnan tehokkuutta, kustannusvastaavuutta ja läpinäkyvyyttä.

Keran pääkonttori sijaitsee nykyisin Kuopiossa. Ei ole poissuljettu sekään mahdollisuus, että se jossakin vaiheessa siirrettäisiin Helsinkiin. Paineita siihen suuntaan ainakin tuntuu olevan.

Valtion yritysrahoituksessa vallitsevaan sekavaan tilaan kiinnitettiin huomiota jo Paavo Lipposen hallituksen ohjelmapaperissa. Suurimpana ongelmana on kuitenkin ollut riskien jakaminen, ei rahan saatavuus, kuten kansliapäällikkö Vuoria asian ilmaisee. Uudistuksen jälkeen valtion riskinotosta aiheutuvien tappioiden korvausmekanismien läpinäkyvyys paranee.

Kauppa- ja teollisuusministeri Antti Kalliomäki aikoo viedä esityksen koko hallituksen käsittelyyn lausuntokierroksen jälkeen vielä tämän vuoden puolella. Siitä huolimatta uudistus etenee kovin hitaasti ja tulee voimaan aikaisintaan vuoden 1999 alussa. Se hyvä puoli hitaassa aikataulussa on, että yksityiskohdat ehditään viimeistellä huolellisesti.