Tasa-arvon kasvu
ohittaa palkanlisät

Helsingin Kauppakorkeakoulun selvityksen mukaan suomalaisten tuotteiden ja palvelujen, sekä yritysten eri toimintojen laatu ovat vain keskinkertaista kansainvälistä tasoa, usein senkin alle.

Metalliliiton äskettäin julkaistussa selvityksessä todetaan suomalaisessa työelämässä vallitsevan edelleen hyvin vahvat etujen vastakohtaisuutta korostavat piirteet, ja että työnantajille on vielä paljon tekemistä myönteisen työilmapiirin kehittämisessä.

Tässä työssä mallia kannattaisi ottaa Japanin yritysmaailmasta, jossa laatutoimintaan kuuluvalla tasa-arvoperiaatteella on saatu erinomaisia tuloksia.

Erot työntekijöiden ja esimiesten välillä pyritään pitämään mahdollisimman pieninä. Kaikki käyttävät samoja sosiaalisia tiloja ja ruokalaa. Tavallisia työntekijöitä kohdellaan kuin spesialisteja ja esimiehiä. Yrityksen tiedottaminen on järjestetty asioita salailematta ja koko henkilökunnalle, Japanilaiset johtajat ja insinöörit ratkovat ongelmia tehtaissa yhdessä työntekijöitten kanssa. Konttoritilat ovat usein keskellä tehdassalia, jolloin tiedonkulku nopeutuu.

Yritysjohto toimii Japanissa yleensä samojen periaatteiden mukaan, joita se edellyttää henkilökunnan noudattavan. Työntekijöiltä vaaditaan korkeaa laatutietoisuutta, mutta niinpä myös johtajat kiinnittävät huomiota laatuun liittyviin ongelmiin. Lyhyesti sanottuna esimerkkijohtamisen taso on korkea.

Japanissa tulosyksiköille, osastoille, henkilöstöryhmille tai yksittäisille henkilöille maksettavat suuremmat palkanlisät ovat vähemmän käytössä. Työt järjestetään laatutoiminnan mukaisesti siten, että jokaisen panos on yritykselle merkittävä, ja näin ollen menestyksestä pääsevät kaikki osallisiksi.

R. Aaltonen