Kokkolan ammuslöytö
vain pisara meressä

Kokkolan ulkopuolella ihmetellään nyt, mitä pitäisi tehdä syväväylän ruoppauksissa esiin tulleelle ase-ja ammusmateriaalille, jota mereen upotettiin vielä 70-luvulla. Ruoppausta ei voi jatkaa ennen kuin materiaali on tehty vaarattomaksi ja toisaalta 500 kilon lentopommien räjäyttäminen paikalla vaatisi kilometrien turvaetäisyyden. Rahaa palaa töiden pysähdyttyä ja etsinnät maksavat nekin, kun puuhassa on mukana mm. saksalainen magneettimittauskalusto.

On hyvä muistuttaa, että tässäkin asiassa Kokkolan löydökset edustavat vain jäävuoren huippua meillä ja vain pisaraa maailman merissä. Kaoottiset kuvat Muurmanskin ydinsukellusveneiden hautausmaalta, tiedot hermokaasujen upotuksista Pohjanmereen, Saddam Husseinin kuurupiilo biologisilla aseilla ja lukemattomat tavanomaisten aseiden dumppaukset maailman meriin eivät jätä maailmaa rauhaan pitkiin aikoihin, jos koskaan.

Sotilasmateriaalin valmistus on kallista, mutta lähes yhtä kallista on sen vastuullinen purku ja hävittäminen. Aseita ja ammuksia kun ei ole valmistettu juurikaan purettaviksi. Tästä syystä ajatus siitä, että jokin on ikuisesti hävitetty kun se on poissa näkyvistä, pettää erityisesti aseiden hävitysyrityksissä; ammukset herkistyvät usein vedessä ja monenkirjavat säiliöt alkavat vuotaa vaikka mutapohja säilöökin jätteitä aluksi hyvin. Esimerkiksi venäläiset ydisukellusveneiden reaktorit ovat ilmeisesti turvassa vedessä niin kauan kuin rakenteet lopullisesti pettävät, jolloin merialue saattaa saastua hyvinkin laajasti.

On pelättävissä, että mm. köyhtyvän Venäjän Neuvostoliitolta perimät vanhentuneet aseet, ammukset ja pommit löytävät määränpäänsä laajan maan vesistä, kaivoksista tai ruostumasta taivasalta. Kun puna-armeija jätti Baltian romua joka puolelle, lentopetroolit laskettiin maahan ja jäteöljyt levitettiin sinne tänne. Ongelma pahenee myös Keski-Euroopassa, jossa romurautaa sotien seurauksena on mittaamattomat määrät ja toisaalta uusi varustelukierre uuden natolaisuuden vauhdittamana on vasta alkamassa.

Lars-Olof Fredriksson