Kakkospääkirjoitus 3.8.1997:
Äkkikäänne Ulsterissa

Yksi Britannian uuteen työväenpuolueen hallitukseen toukokuisesta vallanvaihdosta asti kiinnitetty toive on konservatiiveja ripeämpi edistyminen Pohjois-Irlannin rauhanhankkeessa.

Kun protestanttien perinnemarssien sallimisesta syntyi heinäkuun alussa yksi maakunnan väkivaltaisimmista yhteenotoista moneen vuoteen, pääministeri Blairin hallituksen tie Ulsterissa tuntui kuitenkin pikemminkin kulkevan ojasta allikkoon kuin kohti parempaa. Brittiviranomaisten sekoilusta tuohtuneet katoliset olivat jo hetken valmiita julistamaan kaiken kanssakäymisen Blairin hallituksen Pohjois-Irlannin asioista vastaavan ministerin Mo Mowlanin kanssa lopullisesti päättyneeksi.

Pohjois-Irlannin monivuotisessa kriisissä myrskytuulet voivat kuitenkin puhaltaa nopeasti myös toiseen suuntaan. Se on nähty viimeisen parin viikon aikana: Irlannin tasavaltalaisarmeija IRA ei ainoastaan julistanut uutta tulitaukoa 20.heinäkuuta; alkavalla viikolla sen poliittisen siiven Sinn Feinin edustajat tapaavat jo ensi kertaa virallisesti ministeri Mowlanin, jota monet maltillisemmatkin katoliset vielä kuun alussa katkerasti kirosivat.

Mowlanin ja Sinn Feinin edustajien tapaaminen kuuluu sarjaan, jolla Britannian ja Irlannin hallitukset valmistelevat varsinaisia, 15.syyskuuta alkavia neuvotteluja maakunnan tulevaisuudesta.

Mowlanin ripeys Sinn Feinin tapaamisessa pohjautuu haluun olla toistamatta John Majorin hallituksen virhettä. Majorinhan onnistui vitkutella samassa asiassa puolitoista vuotta eli siihen asti, että IRA meni ja rikkoi siihen asti ennennäkemättömän tulitaukonsa. Tällä kertaa Blair ministereineen haluaa tarttua ojennettuun käteen liikoja viivyttelemättä.

Ongelmia syntyykin nyt Pohjois-Irlannin poliittisen kentän toisessa päässä muutaman protestanttipuolueen aikoessa boikotoida syksyn neuvotteluja protestina brittihallituksen valmiudelle kohdata Sinn Fein ja joustaa IRA:n aseriisunnassa.

Varmaa kuitenkin on, ettei Irlantiin synny kestävää rauhaa ilman valmiutta keskustella myös ns. perivihollisten kanssa. Sikäli Blairin hallitus on nyt oikealla tiellä.