Kakkospääkirjoitus 1.8.1997:
Ateena testaa yleisurheilun
MM-kisojen tulevaisuuden

Yleisurheilun tämän vuoden tärkein tapahtuma, MM-kisat alkavat tänään Ateenassa. Niiden onnistumisesta riippuu paljon, millainen on MM-kisojen tulevaisuus.

Olympialaiset ovat yleisurheilussa tietysti aina omaa luokkaansa. Mutta nykyään myös mittavat GP-kisat, joissa raha näyttelee keskeistä roolia, heittävät tietyn varjon MM-kisojen hohdolle.

Kun yleisurheilun MM-kisat 1983 pidettiin ensimmäisen kerran Helsingissä, tilanne oli erilainen. Silloin haettiin toistuvaa huipputapahtumaa olympiadin väliin. Nyt olympialaisten, MM-kisojen ja GP-kisojen ruuhka aiheuttaa yleisurheiluunkin inflaatiota. Se alkaa kyllästyttää paitsi yleisöä, myös tiedotusvälineitä, sponsoreita ja itse urheilijoitakin.

MM-kisojen kannalta olisi kohtalokasta, jos ns. suuret kansainväliset tähdet alkaisivat jäädä kisoista pois ja keskittyisivät pelkästään suuriin rahakisoihin. Ateenassa onneksi tällaisilta takaiskuilta ainakin laajemmin vältytään.

Päinvastoin Kansainvälisen yleisurheiluliiton (IAAF) tehtyä päätöksen, että edellisten kisojen maailmanmestarit pääsevät kisoihin ns. villillä kortilla, osanottajalista muodostunee hyvinkin näyttäväksi.

Päätös suosii epäilemättä yleisurheilun suurmaita ja varsinkin USA:ta, joka saa nyt moneen lajiin neljä huippu-urheilijaansa. Urheilullisesta kannalta esimerkiksi Michael Johnsonin mukaan pääsy on varmasti hyvä asia, vaikka IAAF näin tavallaan joutuukin paikkaamaan USA:n karsintajärjestelmän puutteita. USA on yleisurheilun mahtimaa ja IAAF:n italialainen puheenjohtaja Primo Nebiolo joutuu tanssimaan sen pillin mukaan, mikäli liitto aikoo pitää lajin voimissaan.

Suomi on MM-tasolla pikku tekijä monessakin mielessä. Vaikka meillä yleisurheilu on edelleen korkeassa kurssissa, suurta menestystä ei Ateenastakaan kannata odottaa. Suomen virallisena tavoitteena on kaksi mitalia, mikä on realistinen lähtökohta, mutta senkin saavuttamiseen saatetaan tarvita valkovenäläistä apua.