Kakkospääkirjoitus 31.7.1997:
Rauhanprosessi vaarassa

Juuri kun mahdollisuudet Lähi-idän rauhanneuvottelujen jatkamisesta Israelin ja palestiinalaisten välillä näyttivät hyviltä, nousi prosessia varjostamaan uusia takaiskuja. Palestiinan hallinnon mädännäisyyden paljastuminen sisältä päin ja tuhoisa pommihyökkäys läntisessä Jerusalemissa eivät ainakaan rauhantoiveita paranna.

Israelin pääministerin Benjamin Netanjahun ilmoitus kiistanalaisen rakennushankkeen keskeyttämisestä Har Homan siirtokunnan alueella Itä-Jerusalemissa lievensi tiistaina jännitystä osapuolten välillä ja kun Yhdysvallat ilmoitti lähettävänsä rauhanvälittäjänsä taas alueelle neuvottelujen elvytystehtäviin, näytti prosessin jatkuminen todennäköiseltä.

Keskiviikkona tilanne oli taas uusia ongelmia tulvillaan. Palestiinalaisten pääneuvottelijan Nabil Shaathin paljastuminen yhdeksi palestiinalaishallinnon korruptoituneista ministereistä sekä EU:n ja Yhdysvaltain avustusmiljardien tuhlaajaksi, kerääntyi heränneiden toiveiden ylle väkisinkin synkkiä pilviä.

Palestiinalaisten ministerien ja korkeiden virkamiesten paljastuminen länsimaisen avun tuhlaajiksi ei ainakaan ole omiaan herättämään luottamusta Jasser Arafatin johtamaa hallintoa kohtaan, vaikka todetulla korruptiolla ei suoranaista yhteyttä rauhanneuvotteluihin tietenkään ole.

Parikymmentä kuolonuhria ja useita kymmeniä loukkaantumisia vaatinut pommi-isku jerusalemilaisella torilla keskiviikkona saattaa siirtää rauhanneuvottelujen aloittamisen taas pitkälle tulevaisuuteen. Ainakin se luo kovin kehnot lähtöasemat amerikkalaisen rauhanvälittäjän Dennis Rossin työlle ja sulkee palestiinalaiset entistä tiukemmin omille alueilleen.

Viime päivien tapahtumat osoittavat, ettei sen paremmin palestiinalaisten hallinto kuin terrorismia jatkavien ääriliikkeiden toimintakaan ole Jasser Arafatin kontrollissa. Arafatin tukemiselle rauhanprosessissa on silti hyvin vähän kelvollisia vaihtoehtoja, jos ollenkaan.