Emuun mukaanpääsy kertoo
Suomen hyvästä taloudenpidosta

Jouko Laakso ja Jouni Koivisto kirjoittavat (TS 6.7. ja 18.7.), ettei Suomen tulisi hakeutua Emun kolmanteen vaiheeseen ensimmäisten joukossa. Väitteensä he perustelevat vientiteollisuuden kilpailumahdollisuuksien heikentymisellä suhteessa esim. ruotsalaisiin vientiyrityksiin.

Jos Suomi päättäisi olla liittymättä Emuun ensimmäisten joukossa, ei eroa Emussa mukana olevien ja sinne myöhemmin pyrkivien valtioiden talouspolitiikassa käytännössä ole. Esimerkiksi Ruotsi jäädessään Emun ulkopuolelle pyrkii noudattamaan täsmälleen samanlaista talouspolitiikkaa kuin Emussa jo olevat valtiot. Ruotsi ei halua sulkea pois mahdollisuutta liittyä Emuun myöhemmässä vaiheessa harjoittamalla talouspolitiikkaa, joka olisi jyrkässä ristiriidassa Emun kolmannessa vaiheessa olevien valtioiden talouspolitiikan kanssa. Sen sijaan Ruotsi menettää mahdollisuuden vaikuttaa niihin sääntöihin, joiden puitteissa Emussa tulevaisuudessa toimitaan.

Suomen pyrkiessä ja päästessä mukaan Emun kolmanteen vaiheeseen meillä on mahdollisuus olla mukana luomassa yhteisiä Emu-pelisääntöjä, joita ruotsalaisetkin myöhemmin liittyessään joutuvat noudattamaan.

Se, että Suomi olisi ainut Emun kolmanteen vaiheeseen ensimmäisten joukossa liittyvä pohjoismaa ei siis ole Suomelle riski vaan mahdollisuus. Jo nyt esimerkiksi Ruotsin elinkeinoelämä on avoimesti ilmoittanut kadehtivansa suomalaisia yrityksiä, jotka saavat Ruotsin näkökulmasta kilpailuedun suhteessa Ruotsiin Suomen liittyessä ensimmäisten joukossa Emun kolmanteen vaiheeseen. Eräät suuryritykset mm. Ericsson ovat jopa uhanneet siirtää pääkonttorinsa pois Ruotsista, jollei hallituksen linja muutu.

Mikäli Suomi päättäisi jättäytyä pysyvästi Emu-järjestelmän ulkopuolelle synkistyisivät maamme talouden näkymät merkittävästi. Luottamus Suomen harjoittamaa talouspolitiikkaa kohtaan heikkenisi, koska markkinat ilmiselvästi luottavat Emun taloudelle myönteiseen vaikutukseen. Markkinavoimien epäluottamus Suomea kohtaan heijastuisi korkokantamme nousuna Emu-maita korkeammalle tasolle, ulkomaisten investointien vähentymisenä sekä yritysten toimintojen siirtymisenä ulkomaille, mikä välittömästi näkyisi työllisyystilanteen heikentymisenä.

Emun vastustajat tekevätkin virhearvion juuri siinä, että he uskovat Suomella olevan mahdollisuuksia jatkaa entisenkaltaista devalvaatioihin perustuvaa talouspolitiikkaa tulevaisuudessakin. Talouselämän pelisäännöt määräytyvät kuitenkin nykyään markkinoilla, joiden osoittama luottamus tai epäluottamus harjoitettua talouspolitiikkaa kohtaan ratkaisee kunkin kansantalouden kilpailukyvyn suhteessa muihin valtioihin. Mikäli markkinoiden luottamus puuttuu ovat kaikki muutkin talouspoliittiset toimenpiteet tarpeettomia, koska niiden menestyksellinen käyttäminen edellyttää yleistä luottamusta harjoitettua talouspolitiikkaa kohtaan. Emu on avain markkinoiden luottamukseen ja näin ollen myös Suomen etujen mukainen ratkaisu.

Kalle Euro
valt.yo.