Pääkirjoitus 25.7.1997:
Arvonlisäverotuksen hissiliike
jurppii yhtä ja ilahduttaa toista

Lääkkeiden arvonlisäveron pudotus 12 prosentista 8:aan pienentää keskiarvokuluttajan lääkem enoja arviolta 40 markkaa vuodessa.
Lääkkeiden arvonlisäveron pudotus 12 prosentista 8:aan pienentää keskiarvokuluttajan lääkem enoja arviolta 40 markkaa vuodessa.

Valtiovarainministeriön budjettiesitykseen sisältyvät arvonlisäverotuksen muutokset on otettu vastaan niin kuin odottaa saattoi. Lisää maksavia verokannan hissiliike jurppii, vähemmällä pääseviä se ilahduttaa.

Ministeriö haluaa yhdistää nykyiset kuuden ja kahdentoista prosentin alv-kannat kahdeksaksi prosentiksi.

Uudistus merkitsee muun muassa joukkoliikenteen ja majoitusalan palvelujen verokohtelun kiristymistä kahdella prosenttiyksiköllä. Lääkkeiden, kirjojen, elokuvien ja liikuntapalvelujen arvonlisäveroon on luvassa vastaavasti neljän prosenttiyksikön huojennus.

Budjettiesityksen muita veromuutoksia ovat viinien hinnan lasku ja polttoaineveron nousu. Kumpikaan ei ole sikäli yllätys, että edelliseen ovat kovat paineet EU:n taholta ja jälkimmäistä osataan odottaa vanhasta tottumuksesta.

Jälleen kerran valtion on vaivattominta verottaa hyödykeitä ja palveluja, joiden kysyntä on suhteellisen joustamatonta. Ramseylaisen talousteorian sääntö toimii ainakin niin kauan, kun joukkoliikenteen tai oman auton käyttö on kansalaisten enemmistölle välttämätöntä.

Alv-remontilla on yleistaloudellisesti varsin vähäinen merkitys. Sitä enemmän se näyttää nostattavan tunteita liikenteen ja ravitsemusalan etujärjestöissä.

Linja-autoliitto povaa, että arvonlisäveron kiristys joudutaan siirtämään suoraan asiakkaiden maksettavaksi. Kun mukaan otetaan polttoaineveron korotus, bussimatkojen hintoja uhkaa noin kolme prosentin kallistuminen.

Joukkoliikenteen edunvalvojat ovat kiirehtineet kantamaan huolta myös kuntien menetyksistä. Liikenne- ja linja-autoliiton laskelmien mukaan kuntia odottavat noin 70 miljoonan markan lisäkustannukset. Kasvavien joukkoliikennemenojen lisäksi niitä rasittavat kuntalaisten työmatkakuluvähennysten nousu verotuksessa.

Suoraan hintoihin aikovat myös hotelliyrittäjät siirtää alan alv-korotuksen. Näin siitäkin huolimatta, että se kuulemma heikentää suomalaisen matkailutoimen kilpailukykyä ja kehittymistä. Oma tuskansa on ravintoloitsijoilla, jotka turhaan odottivat anniskelusta perittävän 22 prosentin arvonlisäveron höllentymistä muun elintarvikemyynnin tasolle eli 17:ään.

Vaikka veroja ei kukaan rakastaa, vielä harvempi niiden kiristymistä, vaikuttaa siltä, että pienistäkin muutoksista tehdään auliisti todellista mittaansa suurempia ongelmia.

Parin kolmen prosenttiyksikön muutos arvonlisäverossa suuntaan tai toiseen ei maailmaa kaada. Tavallisen ihmisen lääkekuluja se keventää arviolta 40 markkaa vuodessa. Kolmensadan markan hotellivuorokauteen se tuo laskennallisesti kuuden markan korotuksen.

Näin marginaalisiin kustannuspaineisiin terve yritystoiminta kykenee kyllä vastaamaan, jos ei muuten niin tehokkuutta petraamalla. Toisaalta niin kuin kirja-alalla kokemuksesta tiedetään, verohelpotus voi olla lyhyt ilo. Kirjojen edellinen alv-prosentin lasku 22:sta 12:een oli nopeasti syöty.