Jonot kuuluvat arkeen

Turkulaisten lehtien palstoilla on kesähelteilläkin keskusteltu terveydenhuollon perusasioista. Terveyslautakunta päätti, että turkulaisia potilaita voidaan hoitaa aluesairaaloissa ainoastaan ennakkoon annetun maksusitoumuksen perusteella. Muussa tapauksessa laskuja ei makseta.

Päätös herätti kritiikkiä sairaaloiden ja lääninhallituksenkin taholla. Haluttiin nähdä tämän loukkaavan potilaan oikeuksia tai heikentävän sairaaloiden välistä kilpailua. Maksajan eli kunnan ja myös kuntalaisen näkökulma tuntui jäävän taustalle.

Kunnan ja kuntalaisen kannalta tilanteen voi pelkistää seuraavasti: Kunnalla on rajallinen määrä varoja käytettävissään terveydenhuollon järjestämiseen. Kuntalaisilla on oikeus saada näitä palveluja riittävästi ja siten, että jonotusaika riippuu arvioidusta hoidon tarpeesta. Jotta kunta voi tästä selviytyä, sen on tuotettava korkealaatuiset palvelut mahdollisimman taloudellisesti. Tässä tarkoituksessa Turku on sopinut sairaanhoitopiirin kanssa työnjaosta erikoissairaanhoidossa. Kirurgisesta hoidosta huolehtivat Tyks ja kaupungin uusi kirurginen sairaala.

Kirurgiseen hoitoon, kuten hoitoon yleensäkin, joudutaan jonottamaan, ellei kyse ole äkkinäisestä tapaturmasta. On realiteetti, että näin tulee olemaan jatkossakin. Kyse on lähinnä jonojen hyväksyttävästä pituudesta ja perusteista, joilla jonossa edetään.

Sopimustasolla Turun ja sairaanhoitopiirin keskinäisen työnjaon piti olla Turussa kunnossa. Käytännössä kuitenkin aluesairaaloista ostettavaan hoitoon varatut rahat oli käytetty jo alkuvuodesta. Myös Tyksissä hoidettiin jossain määrin potilaita, jotka oli sovittu hoidettavaksi kaupungin sairaalassa.

Kun sanat ja teot eivät vastanneet toisiaan, oli pakko tiukentaa otetta. Saamiemme selvitysten mukaan erittäin suuri osa näistä jonojen ohi kulkeutuneista potilaista oli tullut sairaaloihin yksityislääkäreiden lähetteillä erityismaksuluokan potilaina. Tällöin kunta maksaa saman maksun ja potilas ekstraa hoitavalle lääkärille.

Olen nähnyt erityismaksuluokassa hyviä puolia potilaiden valinnan mahdollisuuden kannalta. Se ei kuitenkaan saa olla keino ohittaa maksukyvyn perusteella muita kuntalaisia. Joka haluaa rahalla hoidattaa itsensä nopeammin, voi hän toki ostaa suurimman osan palveluista yksityisiltä markkinoilta. Tällöin ei kuitenkaan käytetä kuntalaisten yhteisiä veromarkkoja.

Kuntalaisten tasa-arvoisen kohtelun kannalta on välttämätöntä, että erikoissairaanhoidosta vastuussa olevat kunta ja sairaanhoitopiiri jatkossakin sopivat käytettävissä olevien resurssien käytöstä niin, että hoitoa riittää mahdollisimman monelle, mahdollisimman korkeatasoisena ja oikeudenmukaisin perustein. Pitäisi olla selvää, että läheteseulonnalla ja muilla keinoin sairaanhoitopiiri myös toimii niin kuin sovitaan. Tällöin ei hätäjarrupäätöksiin olisi tarvetta.

Viittaukset sairaanhoitopiirin sairaaloiden keskinäiseen kilpailuun ovat ainakin nykyisen järjestelmän aikana teoreettisia. Tällöin piiri nähdään erillisten yksikköjen summana eikä yhtenä yliopistollisen keskussairaalan ja aluesairaalan muodostama kokonaisuutena, joka voi juuri työnjaon ja sopimusten kautta turvata kunnille tarvittavat palvelut.

Kirjoittaja on Turun va. apulaiskaupunginjohtaja (kok)