Pääkirjoitus 20.7.1997:
Natura-kohu ei ole horjuttanut
kansalaisten metsäluottamusta

Suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti metsien nykyisiin hoitomenetelmiin.
Suomalaiset suhtautuvat hyvin myönteisesti metsien nykyisiin hoitomenetelmiin.

Pitkin vuotta vellonut kiistely Natura 2000 -ohjelmasta ei näytä horjuttaneen suomalaisten suhtautumista metsien hoitoon ja suojeluun. Pikemminkin päinvastoin. Tuoreen kyselyn mukaan kansalaiset luottavat entistä vahvemmin sekä metsien nykyisiin hoitomenetelmiin että alan ammattilaisiin.

Suomen Metsäyhdistyksen teettämässä kyselyssä mitattiin 17 vuotta täyttäneiden suomalaisten metsäasenteita. Samanlainen kartoitus on tehty viime vuosina reilun vuoden välein. Näin pyritään pitkäjänteisesti selvittämään, ovatko metsäpolitiikan ja -hoidon muutokset vastanneet kansalaisten odotuksia.

Vuonna 1994 tehdyssä vastaavassa tutkimuksessa kaksi kolmesta vastaajasta katsoi, että hakkuut ovat metsien terveydelle välttämättömiä. Nyt samaa mieltä oli 84 prosenttia vastaajista.

Muutos kielii talonpoikaisen ajattelun vahvistumisesta, mutta myös siitä, että 90-luvulla toteutettu metsänhoitomenetelmien uudistus on pantu merkille. Valtaosa uskoo, että metsäluonnon tarpeet otetaan nykyisin entistä paremmin huomioon. Vain harva pitää enää metsätaloutta uhkana kasvien- ja eläinlajien säilymiselle.

Enemmistön mielestä metsiä suojellaan nykyisin riittävästi. Vain joka neljäs vastaaja halusi suojelun lisäämistä. Kohutun Naturan mitoitusta piti sopivana 43 prosenttia vastaajista. Toisaalta peräti 39 prosenttia katsoi ohjelman kaventavan liikaa vihreän kullan hyötykäyttöä.

Naturasta on käyty viime kuukausina kuuluvaa poliittista kiistelyä. Ainakin yhtä paljon kansalaisten suhtautumiseen tuntuvat vaikuttaneen omakohtaiset näkemykset ohjelman valmistelusta. Asetelmassa on paljolti takavuosikymmenien koskisotien toisintoa: silloin valtion herrat esiintyivät jokien kahlitsijoina, nyt ylimielisinä metsiensuojelijoina.

Naturan virkamiesvalmistelijoiden ohessa siipiinsä saavat ympäristöjärjestöt. Mitä aktiivisemmin ne ovat toimineet yhden asian puolesta, sitä enemmän niiden uskottavuus kansalaisten silmissä tuntuu horjuneen.

Kyselyssä ilmenee selvä ero eri järjestöjen arvostuksessa. Luonnonsuojeluliitto ja Maailman luonnonsäätiö ovat säilyttäneet asemansa, ympäristöjärjestö Greenpeac ei. Sen usein aggressiiviset tempaukset eri puolilla maailmaa, ei vähiten suomalaisia metsäyhtiöitä kohtaan ovat vähentäneet järjestön uskottavuutta.

Luotettavinta tietoa suomalaiset kokevat saavansa metsäalan ammattilaisilta ja tutkijoilta. Myös usko metsäammattilaisten taitoon hoitaa kansallisvarantoamme on korkea - 88 prosenttia vastasi tätä koskevaan väitteeseen myöntävästi.

Sitä epäilevämpää on suuren yleisön suhtautuminen poliittisen ympäristöliikkeeseen. Kyselyssä vain 36 prosenttia vastaajista ilmoitti luottavansa vihreiden kansanedustajien jakamaan metsätietoon. Tulos antanee ajattelemisen aihetta ainakin vihreän liiton tuoreelle puheenjohtajalle Satu Hassille, joka on näihin asti johtanut myös puolueen eduskuntaryhmää.

Kansalaisten tietämys metsätaloudesta on yleisesti melko hyvä. Vain käsitykset kansallisvarannon omistussuhteista ovat luvattoman harhaiset. Jostakin syystä valtiota ja teollisuutta pidetään suurimpina metsäomistajina.

Herää kysymys, mitä peruskoulussa mahdetaan metsäasioista opettaa ja oppia. Ei ainakaan sitä, että yksityiset ihmiset ovat Suomen metsien pääomistaja.