Pääkirjoitus 19.7.1997:
Ruokaveron alennuspulma
lakaistaan taas maton alle

Elintarvikkeiden arvonlisävero aiotaan Suomessa säilyttää 17 prosentissa. Valtiovarainministeri Sauli Niinistön ilmoitus on varmasti pettymys elintarviketeollisuudelle, sen työntekijöille sekä myös kaupalle, jotka ovat pitkään toivoneet ruokaveron alentamista lähemmäksi muiden EU-maiden verokantoja.

Eräät hallituksessa nyt istuvat ministerit ovat sekä ennen viime vaaleja että sen jälkeen lupailleet, että ruokavero alennetaan 12 prosenttiin. Se on ollut helppoa, koska 17 prosentin piti alunperinkin olla vain tilapäinen ratkaisu.

Ennen unionin jäsenyyttä elintarvikkeiden verokanta oli himpun vaille 12 prosenttia. Kun yleiseksi arvonlisäveron prosentiksi päätettiin 22, piti ruokaveron jäädä 12 prosenttiin. Valtiovalta totesi kuitenkin, että EU:n maataloustuen kansalliset menot ovat jäsenyyden alussa niin korkeat, että elintarvikkeista on otettava korkeampi vero.

Vaikka ruoan verotus siis nousi viisi prosenttiyksikköä, se saatiin markkinoitua kansalle veronalennuksena, olihan se vähemmän kuin yleinen 22 prosentin verokanta.

Maatalouden kansallinen siirtymäkauden tuki laskee vuosi vuodelta, ja ensi vuonna ruokaveron lisäprosentteja ei enää viljelijöiden tukemiseksi tarvittaisi. Niinpä Niinistön tuskailu 20 miljardin budjettisäästöistä ei oikein ole ruokaveron kanssa yhteismitallinen kysymys.

Tosin kirstunvartijaakin voi ymmärtää, sillä ruokaveron viiden prosentin pudotus vähentää valtion tuloja runsaat kaksi miljardia markkaa vuodessa.

Tätä nykyä elintarvikkeiden arvonlisävero on muissa EU-maissa keskimäärin kymmenen prosenttiyksikköä pienempi kuin Suomessa. Vain Tanska loistaa hulppealla 25 prosentillaan, mutta siellä elintarvikkeiden tuotantoketju alkaakin olla helisemässä, kun suuressa naapurissa eli Saksassa vero on vain seitsemän prosenttia.

Suomessa arvonlisäveron luokkia pitää joka tapauksessa vähentää, koska EU-säännökset sallivat yleisen lisäksi vain kaksi poikkeusveroluokkaa. Suomessa poikkeuksia on nollaluokan lisäksi kolme.

EU:n yhteisen valuutan häämöttäessä voidaan pitää varmana, että jäsenmaiden arvonlisäveroprosenttien kirjavuus ei kauan tule kysymykseen. Mitä ilmeisimmin ruokaverokin yhtenäistetään 5-10 prosentin tietämille.

Tätä taustaa vasten Niinistön ilmoittama hallituksen ensi vuoden ratkaisu on vain veropulman lakaisemista maton alle ja samalla ristiriidassa siihen linjaan, jonka mukaan Suomi on ensimmäisten joukossa sovittautumassa rahaliittoon.

Ruokaveron ylläpitäminen korkeana ei näytä saavan poliittisissa piireissä suurta vastarintaa osakseen. Kuitenkin elintarviketeollisuudesta saa leipänsä yli 300000 suomalaista; tarkalleen samansuuruinen joukko saa vuosittain ruoka-avustusta niinsanotuissa leipäjonoissa. Huomioitava olisi myös, että ulkomailta tuodun ruoan määrä kasvaa noin kymmenen prosentin vuosivauhdilla.