Turun uusi Tuomaansilta on
rakennettava keveästi

Kirsti Kari on herännyt puolustamaan kunnallista itsehallintoa (TS 15.6). Turun asioista - kuten joen ylittävän uuden Tuomaansillan paikasta - on päätettävä Turussa, turkulaisten omien näkemysten ja mielipiteiden mukaan, meni syteen tai saveen.

Kirjoittaja ei ole tainnut seurata miten tietä ängettiin nykyiselle linjaukselle yli kaksikymmentä vuotta, epärealistisin laskelmin ja valtuuston toistuvista kielteisistä päätöksistä välittämättä.

Farssin takana olivat virkamiehet, osa elinkeinoelämää ja viime vaiheessa tielaitos johtajanaan tekniikan ylioppilas Pekka Vennamo. Kaikki toki turkulaisia ja kaikilla oli toki vahvojakin näkemyksiä ja mielipiteitä, mutta kunnallisesta itsehallinnosta ei voi puhua samana päivänäkään.

Jos valtuuston enemmistöä olisi kuunneltu ajoissa, satamaan kulkeva liikenne olisi jo toistakymmentä vuotta sitten ohjattu Ohikulkutien linjalle ja kirjoittajan kuvaamaa liikennekaaosta ei olisi syntynyt. Kaaoksen takana ei siis ole päättämättömyys vaan tietoinen vaihtoehtoisten linjausten sabotointi.

Tehtyä ei saa tekemättömäksi ja silta on toki nyt rakennettava. Siis asiaan: minkälainen sillan on oltava?

Sillathan ovat osa kulttuurimaisemaa, kirjoittaa Kari. Näin onkin vanhoissa Euroopan metropoleissa. Mutta onko todennäköistä että tielaitos rakentaa Turkuun Prahan Kaarlensillan tai London Bridgen? Tai edes Auransillan kaltaisen kauniin harmaakiviluomuksen? Vai muistuttaako tulos enemmän Hämeensiltaa, tienrakennustaiteen uusinta saavutusta kaupungissamme?

Ongelma on, että emme tiedä uuden sillan ulkonäöstä yhtään mitään. Kuinka siis voimme keskustella sen vaikutuksesta kaupunkikuvaan?

Mikä on esimerkiksi sillan suunniteltu korkeus? Miten leveä tie meluvalleineen jne. niveltyy ympäristöön? Onko näitä asioita ylipäänsä mietitty? Mikä on liikenteen vaikutus talojen perustuksiin? Asiaa valmistelevien virkamiesten tulisi pikimmiten julkaista nämä tiedot sekä kuvia joissa eri vaihtoehdot on piirretty ympäröivään kaupunkikuvaan.

Muistettakoon, että alue ei kummankaan linjauksen kohdalla ole joutomaata vaan herkkää pikkukaupunkimiljöötä. Silta on rakennettava riittävän keveänä, ympäristöä kunnioittaen. Senkin uhalla että liikenteen sujuvuudesta jouduttaisiin tinkimään.

Vaikka sillalla olisi sata kaistaa se ei kuitenkaan ratkaisisi Turun liikenneongelmia. Tehtäköön siis siitä edes kaunis.

Toivotan päättäjille jäitä hattuun. Hankkeen toteutus määrää kaupunkimme ulkonäön seuraavan sadan vuoden ajaksi.

Olli Lagerspetz
Filosofian tohtori
Turku