Pääkirjoitus 3.7. 1997
Kysyntä ja kustannukset
nostavat asuntojen vuokria

Asuntojen vuokrat ovat nousseet vuodessa tuntuvasti. Tilastokeskuksen mukaan vapaarahoitteisten asuntojen vuokrat nousivat viime vuoden huhtikuun ja tämän vuoden huhtikuun välillä 7,4 prosenttia. Arava-asunnoissa vuokrat nousivat 2,2 prosenttia.

Asukasliitto poimi tilastoista yksittäistapauksen, jossa helsinkiläisen yksiön vuokra korotettiin 27 markalla 97 markkaan kuukaudessa. Sitä liputtaen liitto vaati palaamista vuokrien sääntelyyn.

Asuntoasioista vastaava ministeri Sinikka Mönkäre on oikeassa todetessaan, ettei sääntely sovi tämän päivän henkeen. Se on mennyttä maailmaa.

Sääntelyn aikaan asuntokannastamme oli alimmillaan vain neljännes vuokra-asuntoja. Nyt kaikista asunnoista on noin 40 prosenttia vuokra-asuntoja, uusista jopa puolet. Muutos on merkittävä.

Vuokrasääntelyn purkaminen alkoi vaiheittain vuonna 1992. Sääntelyn purku ei kuitenkaan nostanut vuokria merkittävästi. Mutta esimerkiksi vuoteen 1995 saakka sääntelyn piirissä ollut asunto oli saattanut jäädä jälkeen yleisestä vuokrakehityksestä kymmeniäkin markkoja neliöltä.

Vuosikymmenen vaihteessa vuokra-asuntojen kysyntä alkoi kasvaa, samoin tarjonta. Vuokra-asuntojen määrä kasvoi vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla liki 160000 asunnolla.

Asumismenot kasvoivat myös samana aikana. Kulutustutkimuksen mukaan asuminen oli ainut reaalisesti kasvanut menoerä lamavuosina. Selityksenä olivat isommat ja kalliimmat vuokra-asunnot.

Vuosikymmenen ensimmäisellä puoliskolla painui myös asuntorakentaminen lamaan. Vasta nyt on rakennustuotannossa näkyvissä todellisia piristymisen merkkejä. Jopa siinä määrin, että valtiovarainministeriö huolestui ylikuumenemisesta ja supisti vuokra-asuntojen korkotukea.

Vuokra-asuntojen rakentamista pyrittiin kuitenkin jatkamaan useissa kunnissa, esimerkiksi Turussa, kun omistusasuntotuotanto oli vaikeuksissa. Vaikka inflaatio onkin ollut matala, uusi vuokratalo oli aina edellistä kalliimpi.

Kun rakennuskustannukset nousevat, nousevat myös uusien asuntojen vuokrat. Vaikka vuokria ei korotettaisi lainkaan, uusien vuokra-asuntojen vuokrat korottaisivat keskimääräistä vuokratasoa.

Turussa yksittäisesimerkki rakennuskustannusten vuokraa korottavavasta vaikutuksesta on Paavo Nurmen kotitalo. Sen peruskorjaus tuli maksamaan 11500 markkaa neliöltä. Vastaava uudisrakennus olisi maksanut noin 7000 markkaa neliö.

Vuokriin vaikuttavat myös kiinteistöjen huolto- ja korjauskustannukset. Ne ovat tekijöitä, joihin asukkaat voivat itsekin vaikuttaa. Selvitysten mukaan omistusasuntojen korjausmenot ovat vuokra-asuntoja pienemmät.

Vuokrien nousu, jossa osatekijänä on vaatimustenkin kasvu, vaikuttaa myös niin, että korkotason pysyessä matalana omistusasunnosta tulee yhä kilpailukykyisempi vaihtoehto. Jo nyt monessa tapauksessa vanha omistusasunto on selvästi edullisempi kuin uusi vuokra-asunto.