Kolumni 29.6. 1997
Eroon torjuntavoitoista

Uutiset Brysselistä panevat kysymään, missä on EU:n pihvi. Prosessi, jonka tavoitteena on turvata rauha Euroopassa ja vanhan mantereen kilpailukyky maailmassa, tuottaa sekundauutisia.

Vai mitä sanoa EU:n komission torstaina Suomen hallitukselle antamista alkoholin tuonnin aikarajoitusta koskevista pyyhkeistä. Venäjän ja Viron viinaralli voi komission mielestä jatkua.

Lipposen hallituksen saama huomautus kertoo, etteivät Brysselin herrat ymmärrä lainkaan EU-itärajan ongelmia eikä Suomen alkoholipolitiikan omalaatuisuutta.

Emme tosin mekään ymmärrä, millä perusteella komissio kieltää merikotkiemme ruokkimisen suomalaisella naudanlihalla. Hullun lehmän tauti on onneksemme jäänyt keski- Eurooppaan, missä se syntyikin.

Komission kenttätutkimuksen tehosta jäi huono kuva liikennekomissaari Neil Kinnockin vierailun yhteydessä Vaalimaalla juhannuksen jälkeisenä maanantaina. Euroopan liikennepolitiikan englantilainen ykkönen totesi hymyssäsuin, ettei itärajalla ole mitään ongelmia, liikenne sujuu niinkuin pitääkin. Suomalaiset rekkakuskit tykkäävät muuten vain paistatella päivää tullihäkissä rahastusahneiden venäläisten tullimiesten silmien alla.

EU-tekstien käännöksissä ilmennyt äidinkielemme raiskaus ei hyvää lupaa tärkeimmän kansallisen identiteettimme, suomen kielen tulevaisuudelle. Ei kai Brysselissä luulla, että markan mukana voi mennä kielikin. Euroopan pussinperällä omaan kieleen suhtaudutaan suuremmalla tunteella kuin Hongkongissa, jossa kansa on valmis vaihtamaan kieltään välittömästi vallan siirtyessä Pekingiin ensi tiistaina.

Mandariinin kiinan, beijing-huan, opiskelu on ollut ankaraa, kun kuusi miljoonaa kantonin kiinan puhujaa haluaa omaksua uuden keskusvallan kielen mahdollisimman nopeasti.

Ohranjyvän koosta oli muodostua kohtalonkysymys Suomen Eurooppa-tiellä. Koko mantereen maatalouden tukipaketti oli uhattuna alkuviikosta, jos Suomi ei olisi saanut läpi vaatimustaan 2-millisestä ohranjyvästään. Täkäläisissä oloissa kun ohranjyvä ei helpolla saavuta EU:n edellyttämää 2,2:n millin kokoa. Maatalousministeri Kalevi Hemilä piti kuitenkin kiinni 0,2 millistään ja suomalaiset ohranviljelivät saivat vielä kahden vuoden armonajan jyväkokonsa kasvattamiseen.

EU:n budjetista lähes puolet vievä maatalouden tuki jatkuu siis entisellään. Valtaosa siitä menee Englannin, Ranskan ja Saksan vauraille viljelijöille, jotka selviäisivät maailmanmarkkinoilla ilman yhteisiä tukiakin.

Nyt ranskalainen vehnänviljelijä saa hehtaaritukea 3000 markkaa kun paljon vaikeammissa olosuhteissa työskentelevä suomalaisviljelijä saa 1000 markan korvauksen. Maailmanlaajuisessa kilpailussa on viisainta tukea vahvimpia, ajattelee Bryssel.

Mutta saatiinhan Suomeen lupa tarjoilla viiliä koululaisille EU-tuen turvin. Jonka tietenkin itse maksamme, Brysselin kautta.

Ksylitolin verovapaus on taloudellisesti vähäinen, mutta periaatteessa merkittävä testi Brysselille sen koneiston tavasta hoitaa asioita. Komissio ei välitä vähääkään suomalaisten aukottomista todisteista, joiden mukaan turkulaiskeksintö ehkäisee hammasmädän syntymistä. Komission väitteet, joiden mukaan ksylitolin verotus olisi kaupallisesti perusteltua, on niinikään todistettu vääräksi.

Mutta on Bryssel päättänyt jotain myönteistäkin. EU-virkamiehet saavat tehdä ostoksensa ilman arvolisäveroa. Miljoonien markkojen bruttovuosiansioita vastaaviin tuloihin yltävä EU-virkamies saa ostoksensa Suomessakin verotta meitä muita halvemmalla. Onhan se hyvä, että edes kaveri sai, sano entinen poikakin saattoreissulta palaillessaan.

Nämä muutaman päivän aikana Brysselistä tulleet uutiset todistavat vaatimukset EU:n johtamis- ja hallinnointitavan uudistuksista oikeiksi. Kysymys on siitä, milloin EU-päättäjät voivat esitellä hyväksemme tehtyjä todella merkittäviä päätöksiä. Vai jäävätkö uutiset mahtavista kokouksista vain saavutetuiksi torjuntavoitoiksi siksi, että myönteisistä päätöksistä ei osata kertoa tai paikalla olevat tiedonvälittäjät eivät niitä ymmärrä.

Onneksi, jos Luoja suo, loma-aurinko paistaa ilman lisäveroa yhtälailla meille kotosuomalaisille kuin eurobyrokraateillekin. Nautitaan siitä.

Kirjoittaja Ari Valjakka on Turun Sanomain päätoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.