Lainlaatijat ovat
vieraantuneet
elävästä elämästä

En tiedä olenko totaalisesti dementoitumassa, mutta minulla on viime aikoina ollut vaikeuksia saada selvää erinäisten jokamiestä koskevien lakien muutosten sisällöstä. Onko vika siis allekirjoittaneen kovienvälissä, lainvalmistelijoissa, lainsäätäjissä tai tiedottajissa - vaiko useissa näistä.

Juuri kun olen jollakin tavoin hahmottanut sen, milloin voin autoilijana ajella pyöräilijöiden päälle ja milloin taas pyöräilijänä olen täysin henkipatto, luin toimittaja Kari Säylän kirjoittaman artikkelin Kalaverkkojen merkitseminen retuperällä (TS 23.6.). Luettuani tekstin epäilin jälleen järjenjuoksuani, sillä jutun mukaan tulee kaikki vesille lasketut verkot merkitä vähintään puolitoistametrisin lipuin. Mikä mahtava lippumeri rannikkojen läheisyyteen ilmestyykään. Veneellä ei käytännössä liene mahdollisuuksia poiketa väylältä piiruakaan, sillä mistä voi tietää onko lippujen välissä pohja- vai pintaverkko ja toisaalta kun lippuja alkaa olla vähän joka puolella, on mahdotonta arvailla, missä välikössä sattuu olemaan verkko.

Mutta vielä järjettömämpää oli artikkelissa kerrottu, että pimeänä aikana tulee pyydykset merkitä valomerkein. Jos kaikki verkot (tekstin mukaan myös pohjaverkot) on merkittävä lipuin ja pimeänä aikana valomerkein, voin sieluni silmin kuvitella millainen upea tuikkumeri ilmestyy niin merelle kuin sisävesistöönkin. Riittääkö kynttilän sitominen merkkilippuun tyynenä kesäiltana vai täytyykö aina olla akku- tai paristokäyttöinen sähkölähde? Paristojen toimivuutta täytynee ilmeisesti valvoa koko yön. Riittääkö puolen tunnin kierrosväli öisin verkkolipuilla?

Mielestäni öiseen aikaan tulisi vesillä liikkuvassa kulkuneuvossa olla riittävä valaistus, jolloin liput näkyvät. Jos aluksessa on hyvä valaistus, niin lippujen hyvätkään valot eivät näy ainakaan läheltä. Parempaan tulokseen oltaisiin päästy heijastimien käytöllä.

Välillä tulee väkisinkin mieleen, että lainlaatijat ovat täysin vieraantuneet elävästä elämästä. Tällöin ei liene muuta mahdollisuutta, kuin että lainvalvojien on otettava järki käteen ja sallittava eräänlainen kansalaistottelemattomuus, johon en tietenkään ketään yllytä.

Kari Salmi

Mielipidekirjoituksessa oli yksi väärinkäsitys. Pyydysten merkitseminen ei ole pakollista, vaan jää aina kalastajan harkittavaksi. Lakiteksti alkaa jos-sanalla: jos pyydykset voivat häiritä veneellä liikkumista tai muuta vesistön luvallista käyttöä, ne on varustettava selvillä merkeillä...

Vuoden alusta voimaan tulleen viehelain mukaan viehekalastus on muuta luvallista käyttöä. Tämä pakottaa merkitsemään pyydykset asianmukaisesti ja näkyvästi.

Kari Säylä

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.