Natura 2000 - yritys turvata
monimuotoinen luonto jälkipolville

Onko Natura 2000 -hankkeessa kyse EU:n harjoittamasta ylikansallisesta yksityisomaisuuden sosialisoinnista vai luonnonsuojelun lopullisesta ratkaisusta, jolla pelastetaan pysyvästi monimuotoinen luonto ja taataan jokaikiselle tupajumillekin onnellinen elämä? -Ei kummastakaan. Koko hankkeen tarkoituksena on, että luotavaan Natura 2000 -verkostoon otetaan EU:n maiden kannalta tärkeitä luontotyyppejä sekä eläin- ja kasvilajeja ja pyritään turvaamaan niiden säilyminen luontaisessa ympäristössään.

Hankkeen aiheuttamaan kohuun on useita syitä. On totta, että hankkeen tiedotus ja valmistelu on hoidettu huonosti. Totta on myös se, että maanomistajan kuulemisessa ja suojelun rahoittamisessa on ongelmia, jotka tuleekin hoitaa kuntoon.

Väärät käsitykset suojelun tasosta ja luonteesta olisi kuitenkin voitu ehkäistä tekemällä kaikille selväksi, ettei kyse ole mistään pääasiassa yksityisiin maihin kohdistuvasta ilman asianmukaista korvausta tehtävästä luonnon muumioivasta täyssuojelusta.

Peräti 95 prosenttia suojeluohjelman alueista kuuluu jo ennestään suojeltuihin alueisiin ja ohjelmaan otettavien alueiden suojelutaso on kotimaisia suojeluohjelmiamme alhaisempi. Yksityisillekin maille suojelua joudutaan ulottamaan lähinnä siksi, että valtio ei satu Etelä-Suomesta maata paljoakaan omistamaan, vaikka sieltä löytyy vielä sellaista luontoa, joka haluttaisiin jättää jälkipolvienkin koettavaksi.

Ongelmiakin siis on. MTK:n ja keskustan lietsoessa asiasta jonkinlaista ympäristösotaa tulisi muiden tahojen ottaa asiaan hieman asiallisempi suhtautumistapa. Kyse ei ole mistään naavatukkaisten ekohihhuleiden yrityksestä sosialisoida yksityiset maat ja tehdä luonnon hyödyntäminen mahdottomaksi vaan yrityksestä turvata jälkipolvillekin monimuotoinen luonto ja sitä kautta rikas geeniperimä.

Juha Kirstilä
valt.yo.
Kokoomuksen Nuorten Turun Aluejärjestön pj.
ympäristölautakunnan jäsen