Valtiontalous
kuntien uhka

Valtiovarainministeri Sauli Niinistö on viime aikoina ponnekkaasti todennut, että valtion talous on hyvässä kunnossa. Käytännössä kuitenkin on niin, että valtio lainaa tänäkin vuonna yli 30 miljardia markkaa. Lisäksi valtion yhtiöitä myydään usealla miljardilla markalla.

Kaikki näin käyttöön saadut rahat kuluvat budjettivajauksen kattamiseen. Näin edesvastuuttomasti ei voida vuodesta toiseen toimia. Siksi budjettitalous on tasapainotettava.

Mistä valtio sitten ottaa lisätuloja tai mistä se voi säästää? Tulopuolella yksi verotuksellinen keino on pääomaverokannan nostaminen Se ei ole kuitenkaan teollisuuden ja yrittäjien edun mukaista.

Yhteisöveron puolella on ollut selkeästi kasvua viime vuosina ja onkin väläytetty, että yhteisövero otettaisiin budjettiin sellaisenaan ja palautettaisiin kunnille valtionosuuksina.

Yhteisöveron jakoperusteet ovat tänä päivänä laissa. Lain henkeen ei ole syytä kajota, vaan ainoastaan joitakin kohdennustarkistuksia on syytä tehdä. Eihän esimerkiksi pääkaupunkiseutu tarvitse yhteisöverosta kahta kolmasosaa. Tuloveron alentamista on vaadittu ja vaatimus on oikeutettu erityisesti matalapalkka-aloilla, jossa käteen jäävä nettopalkka on aivan liian pieni elinkustannuksiin verrattuna.

Valtio on merkittävästi vähentänyt suoritteitaan kunnille. Kuntaliiton tekemän selvityksen mukaan parin seuraavan vuoden aikana kuntatalous oleellisesti heikkenee. On pelättävissä, että taloudellinen pohja pettää noin 200 kunnalta.

Taannoin pääministeri puheenvuorossaan vaati kunnilta muun muassa veroäyrin hinnan eli nykyisen tuloveroprosentin alentamista. Silloin ilmeisesti hallituksella todella oli usko siihen, että kunnat voivat supistaa verotulojaan.

Kuntaliitto kuntien edunvalvojana on onnistunut tehtävässään viestittää hallitukselle, että hallituksen päätökset ovat vaikeuttaneet kuntasektorin toimintaa.

Hallituksessakin tämä asia tiedostetaan, koska hallitus asetti ministeri Jouni Backmannin vetämän työryhmän. Sen tehtävänä on perehtyä kuntien selviytymiseen jatkossa ja tehdä tarvittavat muutos- ja lakiesitykset asiantilan kuntoon hoitamiseksi.

Kunnissa on totuttu hoitamaan asiat ihmisläheisesti ja tuottamaan palveluja kuntalaisille niin, että kotikunnassa on ollut hyvä elää ja asua. Kunnat ovat tuottaneet lakiin perustuvat palvelut ja valtuuston erillisillä päätöksillä on tuotettu jonkin verran myös kuntalaisille tarkoitettuja ns. hyvinvointipalveluja.

Backmannin työryhmän selvitystyön lopputulemana on todennäköisesti merkittäviäkin ilmaispalvelujen alasajoja, jotka vaativat myös lainsäädäntöä. Ennustankin, että työryhmän loppuraportista alkaa hyvinvointi-Suomen palvelujen alasajo.

Mitä kaikki tämä vaikuttaa kansalaisille ja millä tavalla se on inhimillisesti toteutettavissa kuntatasolla, tulee nähtäväksi ensi vuoden aikana.

Kuntataloudet on nyt viritetty äärimmäisen kireälle. Kun valtio nyt joutuu tasapainottamaan talouttaan, on pelättävissä, että jo tiedossa olevien valtionosuusleikkausten lisäksi tulee uusia leikkauksia. Se tapahtuu muun muassa sillä tavalla, että valtio suuntaa omia tehtäviään lisääntyvässä määrin kunnille.

Silloin ollaan kestämättömällä pohjalla, josta taitavimmatkaan kuntien johtajat eivät hevillä selviä. Siksi hallituksen olisi syytä uskoa Kuntaliiton johtajia ja hallintoa. Sieltä tulleet vakavat viestit perustuvat yhteiskunnallisiin tosiasioihin.

Kunta on ihmistä varten.

Kirjoittaja on Someron kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (kesk.) ja Someron Yrittäjien puheenjohtaja.