Suomen maamiinatko uhka Venäjän siviileille

Rauno Jokiniemi antaa kirjoituksessaan (TS 13.6.) ymmärtää virheellisesti, että Suomen itäraja olisi miinoitettu. Tämä ei missään nimessä pidä paikkaansa. Rauhan aikana Suomen miinavarastot pysyvät tiukasti lukkojen takana. Olkoonkin, että puolustusvoimat luonnollisesti harjoituksissaan maamiinoja käyttävät, ei se tarkoita sitä, että Venäjällä sattuneen ydinvoimalaonnettomuuden seurauksesta lukuisia venäläisiä siviilejä kuolisi Suomen maamiinoihin heidän yrittäessään paeta rajan yli.

Kolmannen maailman sodissa maamiinoista johtuvat siviilien kuolemat ja silpoutumiset johtuvat pitkälti maamiinojen summittaisesta kylvämisestä ympäri sisällissodan runtelemia maita, joissa rintamalinjoja ei juuri ole. Suomen sodan ajan miinoitukset on tarkkaan suunniteltu ja kartoitettu. Jokaiselle alueelle on oma miinoitussuunnitelma, jolloin niiden purkaminenkin onnistuu jälkeenpäin.

Mitä tulee WEU:n miinoista luopumaan kehottavaan päätökseen on aivan turha toivoa, että se vähääkään vaikuttaisi alentavasti miinakuolemiin maailman sodissa. Onhan tämä kaunis ele, mutta se tosiaan on vain ele, joka on todennäköisesti tarkoitettu rauhoittamaan muutamien Euroopan päättäjien omaatuntoa.

Iso-Britannian on helppo syrjäisellä saarellaan, ydinaseineen ja suunnattomine puolustusbudjetteineen kieltää maamiinat, mutta todellista hyötyä siitä ei ole. Suomen maamiinat kieltävästä lausumasta ei olisi mitään todellista hyötyä, vain suurta haittaa Suomen omalle puolustukselle.

Kaikki aseet ovat ikäviä rynnäkkökivääreistä taistelukaasuihin, mutta Suomen puolustuskyvyn ylläpitämiseksi ovat maamiinat välttämättömiä. Minkään periaatteellisen hyväntahdon eleen takia ei kannata maamme puolustuskykyä olennaisesti heikentää.

Tuomas Rimpiläinen
opiskelija Kaarinasta