Päivähoito on jokaisen lapsen oikeus

Uusi laki on taannut päivähoitopaikan kaikille alle kouluikäisille lapsille vuoden 1996 alusta. Laki asettaa kaikki lapset tässä suhteessa tasa-arvoiseen asemaan.

Työttömänkin lapselle on tarjolla kodin ohella virikkeellinen päivä muiden lasten seurassa ja ammattilaisen ohjauksessa. Monet poliitikot kuitenkin vastustavat työttömän oikeutta saada lapselleen päivähoitopaikka. Kokoomuksen Ben Zyskowicz kyseenalaistaa työttömän lapsen oikeuden päivähoitoon. Hän on kiinnostunut ainoastaan siitä säästöstä, joka tulee työttömän hoitaessa lapsensa kotonaan. Demarien Marjaana Koskinen puolestaan väittää päivähoidon mahdollistavan työttömän kokopäiväisen alkoholinkäytön.

Päivähoidon evääminen työttömien lapsilta vain syventäisi epätasa-arvoa työssäkäyvien ja työttömien perheiden välillä. Suomessa koulutus on ollut jo pitkään tasa-arvoisesti kaikkien saatavilla. Lasten päivähoidon voi katsoa olevan osa koulutusjärjestelmäämme. Jos päivähoito olisi mahdollista vain työtätekevien vanhempien lapsille, niin silloinhan aivan ensimmäinen koulutuspaikkamme olisi kiinni vanhempiemme yhteiskunnallisesta asemasta. Näin palaisimme aikaan, jolloin yhteiskunnallinen status perittiin. Jos nyt kyseenalaistetaan työttömän lapsen oikeus päivähoitoon, koska poistetaan peruskoulusta työttömien lapset?

Aivan liian usein vanhemmista molemmat ovat työttöminä. Miten lapsi voi oppia protestanttisen yhteiskuntamme tavoille, jos omassa perheessä ei kukaan mene aamulla töihin ja palaa sieltä illaksi kotiin. Jokaisella perheellä tulisi olla mahdollisuus valita itse, minkälainen lastenhoito parhaiten heitä palvelee. Valinnanvapauden rajoittaminen on mielestäni aina isompi asia kuin valtion budjetin mahdollisimman pieni alijäämä.

Stressaantunut ja mahdollisesti masentunutkin isä tai äiti ei ole lapselle niin hyvää seuraa, että heidän tulisi olla keskenään 24 tuntia vuorokaudessa kuukausi kuukauden perään, mahdollisesti vuosia. Nämä vanhemmat todennäköisesti pysyisivät jatkossakin kotona, sillä aktiivinen työnhaku ei aina ole mahdollista lapsi kainalossa.

Työtöntä kehotetaan aktivoimaan itseään työn hakuun, harrastuksiin, opiskeluun ja yhteistoimintaan. Kaikki tämä oli minullekin erittäin tärkeää, kun olin työtön. Työttömän hoitaessa lastaan kaikki päivät ja illat, ei omiin aktiviteetteihin jää välttämättä aikaa. Kuitenkin kaikki perheelliset tietävät miten tärkeää on oma aika, jotta itsestä olisi iloa ja hyötyä lapsellekin.

Kasvatus on eri asia kuin elättäminen.

Mikko Immonen
työttömien ex-puheenjohtaja
kansanedustaja (vas.)