Pääkirjoitus 10.6. 1997
Vihreiden vallanvaihdos oli
kokoussuman näyttävintä antia

Viikonvaihteen puoluekokoussuma purkautui lähes kaikilta osiltaan yhtä leppoisasti kuin sää oli lempeä. Kolmen hallituspuolueen, kokoomuksen, ruotsalaisen kansanpuolueen ja vihreän liiton kokoukset olivat muuten pelkästään oman puolueen erinomaisuutta korostavia paitsi, että vihreät vaihtoivat istuvan puheenjohtajansa haastajaan.

Rovaniemellä kokoomus osoittautui itseluottamuksensa takaisin saaneeksi menestykselliseksi hallituspuolueeksi. Vanhan johdon valinta varapuheenjohtajia myöten jatkamaan seuraavaksi kaksivuotiskaudeksi kuvastaa ennen kaikkea puheenjohtaja Sauli Niinistön ja puoluesihteeri Maija Perhon vankkaa ja vakautettua asemaa puolueen johdossa.

Asiakysymyksiä kokoomuksen esityslistalla oli jonkin verran, mutta varsinaisesti ei uusia suuria linjoja hahmoteltu. Ehkä ei ole tarpeenkaan, kun puolue näyttää nykyisillä eväillä pärjäävän hyvin niin hallituspolitiikassa kuin gallupien kannatusluvuissa.

Turvallisuuspolitiikasta keskusteltiin sen verran, että päätteeksi voitiin hyväksyä kannanotto Suomen mahdollisesta Nato-jäsenyydestä tulevaisuudessa. Muuten puolue tässäkin yhteydessä ilmoittautui virallisen turvallisuuspolitiikan kannattajaksi.

Ammattiyhdistyspolitiikkaan Sauli Niinistö pani lusikkansa vaatien sopuisasti syksyn tuloneuvottelujen häiriköksi povattua Paperiliittoa mukaan tuporuotuun. Paperiliiton ensimmäinen liittokokouspäivä maanantaina vahvisti sen, että siltä suunnalta on vaikeuksia tulossa syksyllä.

Vallanvaihdos vihreän liiton Helsingin kokouksessa tapahtui niukan enemmistön turvin. Istuvalle puheenjohtajalle Tuija Braxille kansanedustaja Satu Hassin voitto ei niinkään ollut henkilökohtainen tappio kuin pääkaupunkilaisen linjan häviö Helsingin ulkopuoliselle maakuntien väelle. Linjaerimielisyydet Braxin ja Hassin välillä ovat vähäisiä. Maakuntien rynnistystä kuvasi myös jyväskyläläisen Ari Heikkilä valinta puoluesihteeriksi.

Vihreidenkin kokouksessa suitsutettiin hallitustyöskentelyn onnistuneisuudelle, mutta syksyllä päätettävä liiton Emu-kanta voi myös johtaa ulosmarssiin hallituksesta.

Ruotsalaisen kansanpuolueen kokouksessa Tampereella kuljettiin tuttuja latuja. Suurin yllätys kokoussalissa oli kielteisen kannan jatkaminen lisäydinvoimaan. Tässä asiassa puolueen rivit ovat hajallaan ja alun perin tarkoitettu myötäsukainen kanta hallituksen joka suuntaan avoinna olevaan energiapoliittiseen selontekoon vaihtuikin yllättäen selvään kielteiseen suhtautumiseen ydinvoiman lisäämiseen.

Kristillinen liitto opposition puolelta pohdiskeli Kajaanissa lähinnä nimensä muuttamista kristillisdemokraateiksi, mutta uutta nimeä ei ainakaan vielä hyväksytty. Puheenjohtaja Bjarne Kallis kärsi tässä asiassa selvän tappion. Myös jyrkän kielteinen kanta Emu-jäsenyyteen yllätti puoluejohdon, vaikka hyvässä muistissa piti olla jo edellisen puheenjohtajan kaudelta vankka vastustus koko EU:hun menolle.