Pääkirjoitus: Ahvenanmaan itsehallinnon
perinne elää nykypäivässä

Maarianhaminassa sijaitseva itsehallintorakennus kuvastaa Ahvenanmaan erityisasemaa.
Maarianhaminassa sijaitseva itsehallintorakennus kuvastaa Ahvenanmaan erityisasemaa.

Ahvenanmaa juhlii tänään itsehallintonsa 75-vuotista historiaa. Maakuntapäivät kokoontui ensimmäiseen täysistuntoonsa 9. kesäkuuta 1922; tarkkaan ottaen itsehallinto juontuu vuodelta 1920.

Demilitarisoidun Ahvenanmaan traditioihin on syytä kiinnittää huomiota koko Suomessa. Erityisen läheiseltä juhlapäivä tuntuu Turussa, sillä Varsinais-Suomea - varsinkin Turunmaan saaristoa - yhdistävät Ahvenanmaahan tiiviit ja luonnolliset yhteistyön siteet. Niiden säilyttäminen joustavina tosin edellyttää, että tuore veroraja ei rakenna epäoikeudenmukaisia byrokraattisia raja-aitoja.

Maakunnan itsehallinnon historia avaa näkökulmia sekä perinteeseen että nykypäivään. Kymmenen miljoonan markan juhlajärjestelyt kertovat Ahvenanmaan vauraudesta. Saariyhteisö voi ylpeillä myös työllisyydellään: neljän-viiden prosentin työttömyysluku on huomattavan alhainen koko maan tilanteeseen verrattuna.

Ahvenanmaan kysymyksen ratkaisu oli aikoinaan mitä kiintoisinta kansainvälistä politiikkaa. Vasta perustettu Kansainliitto lähetti kolmihenkisen komission Ruotsiin, Ahvenanmaalle ja Suomeen. Valtuuskunta totesi Suomen omistusoikeuden kiistattomaksi - mutta samalla se muistutti, että vähemmistökansallisuuksien periaatteen on toteuduttava maakunnan neutraliteettina ja ruotsinkielisen väestön oikeuksien takaamisena.

Politiikkaan nivoutui strategiaa. Geneven konferenssissa allekirjoitettiin 1921 sopimus, jonka mukaan Ahvenanmaan saaria ei saa linnoittaa ja ne on pidettävä puolueettomana vyöhykkeenä. Nämä periaatteet vahvistettiin Pariisin rauhansopimuksessa 1947.

75-vuotisella kokemuksella on nyt hyvä sommitella tulevaisuutta. Vuosikymmenten varrella Euroopan lukuisten kielellisten ja kulttuuristen vähemmistöjen edustajat ovat vierailleet Ahvenanmaalla etsiessään malleja ongelmien ratkaisuun; saariyhteisön itsehallintoon on osoitettu kiinnostusta myös maanosamme ulkopuolella. Ahvenanmaa on tarjonnut esimerkin emämaan ja vähemmistön pulmallisten suhteiden voittamisesta sekä demilitarisoinnin toteuttamisesta.

Manner-Suomelle Ahvenanmaa on rakentanut siltaa myös pohjoismaiseen yhteistyöhön. Euroopan unionin tuleviin koetinkiviin kuuluu saariyhteisön myönteisen kokemuksen turvaaminen ja itsehallinnon lujittaminen.

Eurooppalaisuutta on, että Ahvenanmaan kaltaiset alueet säilyttävät omaleimaisuutensa. Eurooppalaisuutta on, että saariyhteisön itsehallinto toteutuu ja vahvistuu jatkossakin koko maanosan yhdentymiskehityksen osana. Eurooppalaisuutta on, että sekä suomen- että ruotsinkieliset mannersuomalaiset arvostavat Ahvenanmaan ruotsinkielistä traditiota.