Kirjoittajavieras Olavi Ala-Nissilä: Työllisyys ykkösasia
verokevennyksissä

Verokeskustelu kiihtyy Suomessa hallituksen budjettiriihen ja tulopoliittisen kierroksen lähestyessä. Verokevennyksiin on tietty liikkumavara olemassa. Olennaista on, että verokevennykset kohdistetaan nyt työllisyyden ehdoin.

Työn verotuksen keventäminen ja uudistaminen on Suomessa välttämätöntä monista syistä. Syvenevä integraatio ja koveneva kilpailu lisäävät verokilpailua Euroopassa.

Kireä työn verotus palkkaverotuksen, työnantajan välillisten kustannusten kuin arvonlisäveronkin kautta ovat työllistämisen esteinä. Verokiila estää myös palveluyritysten syntyä. Verotusta uudistamalla voidaan toimia myös valtion verotulojen kertymisen hyväksi.

Veropolitiikka on ollut nyt passiivista. Hallituksesta puuttuu toimiva veropoliittinen ministerivaliokunta. Julkistettuja suunnitelmia tai ohjelmaa työn verotuksen keventämiseksi tai aktiiviseksi vaikuttamiseksi välilliseen verotukseen EU-tasolla ei ole olemassa. Yhteistyö valtiovarainministerien välillä ei vaikuta kovin toimivalta.

Verotuksen uudistaminen tulee tapahtua työllisyyden ehdoin. Rakenteellinen suurtyöttömyys, lisääntyvä valtionvelka ja korkea tuloverotus muodostavat taloutemme noidankehän. Työreformi eli uudistukset ansiosidonnaisessa sosiaaliturvassa, verotuksessa ja työelämässä mahdollistavat paremman työllisyyden. Nopean talouden kasvun etsikkoaika tulee käyttää juuri työllisyyden ja uudistusten hyväksi. Työn verotuksen keventäminen on itsessään osa työreformia.

Tuloverotuksen tulee keventyä kaikkien tulonsaajaryhmien osalta. Liikkeelle on lähdettävä täsmäasein ja työllisyyden ehdoin. Tämä tarkoittaa tuloverokevennysten painottamista pieni- ja keskituloisille ja välillisten työvoimakustannusten keventämistä ja porrastamista matalapalkka-aloja suosivalla tavalla.

Uudet työpaikat syntyvät pääosin matalapalkka-aloille ja pieni- ja keskituloisiin kohdistuvat tulonlisäykset tulevat suoraan kulutukseen ja siten edistävät kotimaista työllisyyttä. Tämä linja olisi myös matalapalkkaisten naisalojen oikeudenmukaisen kohtelun kannalta perusteltu. Oikeudenmukaisuusnäkökulmasta on tärkeää, että eläkeläisten ylimääräinen sairausvakuutusmaksu tulee myös verokevennysten piiriin.

Suomen tulee ottaa EU:ssa aktiivinen rooli verotuksen uudistamisessa. Kiireellisin asia on palvelualojen arvonlisävero, joka on osa työn verotusta. Sen alentaminen on välttämätöntä niillä palvelualoilla, jotka myyvät palveluja suoraan kuluttajille.

Työn verotusta voidaan keventää myös pienten yritysten verotukseen liittyvän byrokratian purkamisella. Pienempien 1-5 henkilöä työllistävien yritysten osalta on päästävä ja voidaan päästä siihen, että työnantajamaksut voi pienyritys tilittää yhdellä lomakkeella. Henkilöyritysten verotuksellinen asema on korjattava jakamattoman voiton verotuksen osalta.

Verotuksen uudistamisessa on päästävä suunnitelmalliseen ja tehokkaaseen työn verotuksen keventämiseen osana työreformia. Tämän eduskuntakauden loppuajaksi ja myös uuden hallituksen ohjelmaan tarvitaan tavoitteellinen verotuksen uudistamisohje!

Kirjoittaja on kansanedustaja ja KHT-tilintarkastaja. Hän on Keskustan talouspoliittisen työryhmän puheenjohtaja ja Varsinais-Suomen Keskustan puheenjohtaja.