Ari Valjakan kolumni: Yhteinen vastuu hyvinvoinnista

Turun puhelinlaitoksen myynti kertoi kaupungin virkamiesjohdon ja poliittisten päättäjien uusiutumiskyvystä. Kaupan syntymutkat jäävät sivuseikaksi, kun yhden Suomen merkittävimmän kaupungin päätöksenteossa löytyy uutta ajattelua vastata ajan haasteisiin.

Kuntalaisten hyvinvoinnin hoitamisessa kysymys on useimmiten rahasta tai pikemminkin sen puutteesta. Tämänkaltaisella kaupalla saadaan pääomaa, jolla voidaan lyhentää kolmanneksella Turun suurta velkataakkaa.

Kun tunnustetaan, että jokaisella alalla on omat osaajansa, on helpompaa hakea ratkaisuja, joilla asiat hoituvat kaikkien eduksi; liiketoiminnan hoidosta vastuu on alan ammattilaisilla ja kaupunki valvoo määrävähemmistöllään kuntalaisten etuja.

Tämä malli kannattaisi tutkia myös liikenne- ja energialaitoksen osalta. Jälkimmäisestä muutama vuosi sitten tehty yli miljardin markan hintatarjous saattaa olla nyt vieläkin korkeampi. Velaton Turku, jolla olisi esimerkiksi 500 miljoonaa ylimääräistä panostusrahaa asukkaittensa hyvinvointiin, kuulostaisi hyvältä.

Rahaakin tärkeämpää on tietää, mitä halutaan. Lakiperustainen hyvinvointijärjestelmämme rakennettiin viime vuosikymmenellä 2-3 prosentin kansantulon kasvuodotuksille. Lama pudotti meidät neljännestä alemmalle tasolle. Erotus on jouduttu hoitamaan velalla.

Kansalaisten jokapäiväisessä elämässä tilanne näkyy jättityöttömyytenä ja sosiaalisten erojen kasvuna. Kunnat, joilla ei ole reservejä, ovat ahdingossa. Kaarinan ja Forssan uutiset kertovat tästä karua kieltään. Sisäministeri Jouni Backman on perustanut työryhmän arvioimaan kuntien selviytymistä.

Työssä olevia rangaistaan maailman korkeimmalla verotuksella, jotta hyvässä uskossa rakennetuista velvoitteista selvittäisiin. Kun viime vuosikymmenen vaihteessa yhtä työelämässä mukana ollutta kohti oli yksi sen ulkopuolella oleva, on jokaisella työpaikan omistavalla elätettävänä nyt 1,7 henkilöä.

Kansalaisia kiusaa entistä enemmän terveetkin oloneuvoksiksi ohjaava varhaiseläkejärjestelmä ja sosiaalipalvelujen ylenpalttinen kattavuus ja jopa väärinkäyttö, josta lehtemme on viime aikoina kertonut. Viranomaiset tyrkyttävät palveluja ihmisille, jotka tulisivat toimeen ilmankin niitä. Ei ihme, että varsinkin nuorempi sukupolvi laskettaa Kelan luukulla vaihtoehtoja, millä lypsää eniten sosiaaliturvaa.

Keskimääräinen eläkeikä on päästetty 59 vuoteen luulotellen, että sillä tavoin luotaisiin työpaikkoja nuoremmille. Se ei pidä paikkaansa vaan nyt nuorimmat eläkkeelle havittelijat ovat 40-vuotiaita. Työssä he ovat olleet 20 vuotta, mutta parhaassa tapauksessa heille maksetaan 45 vuotta eläkettä.

Lähellä on uhka, että veronmaksajat alkavat nähdä todellisenkin avun tarpeessa olevat työttömät yhä enemmän taakkana, jonka elättämiseen ei olla halukkaita. Suomen Kuntaliiton toimitusjohtaja Jussi-Pekka Alanen havainnollistaa tilannetta mielikuvalla, jossa hinaajassa olevien veronmaksajien helpoin ratkaisu saada lisää vauhtia on katkaista hinausköysi.

Toivottavasti kaupungin ja Varsinais-Suomen strategioiden laatijoilla on selvillä, millaista on se hyvä elämä, jota turkulaiset haluavat ja kuka sen maksaa. Suomalaisen demokratian mukaista ainakin on, että kansalaisten perusoikeuksien tulee olla riittävän yhdenmukaiset kaikille asemasta tai asuinpaikasta riippumatta.

Turun etujen mukaista on pitää myös ympäröivän maakunnan puolia. Lounaisen Suomen veturille ei ole yhdentekevää, miten maan vilja-aitalla ja elintarviketeollisuuden sydämellä menee. Suomen maataloudella on totuuden hetki edessään viimeistään vuosituhannen vaihteessa, kun ylimenokauden tukiratkaisut päättyvät ja Puola ja Unkari hyväksytään EU:n jäseniksi jakamaan Unionin maataloustukea.

Kuntien konkreettinen yhteistyö, vallan ja vastuun siirtäminen paikallistasolle ja asukkaiden osallistumis- ja vaikutusmahdollisuuksien lisääminen ovat keinoja hyvinvoinnin turvaamiseen niukempinakin aikoina. Jotta kansalainen voi vaikuttaa, hänen on osattava ja tiedettävä. Tärkeää tämän turvaamisessa on myös joukkoviestimien työ. Myös niillä on vastuu alueensa hyvinvoinnin kehittämisessä.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.