Pääkirjoitus 8.6. 1997
Ruotsissa käydään paraikaa
syksyn 1998 vaalikamppailua

Ruotsin poliittinen kevät oli monella tavalla kiintoisa. Sosiaalidemokraattien kannatus romahti. Maltillinen kokoomus ohitti mittauksissa demarit.

Pääministeri Göran Persson on saanut iskuja monelta suunnalta, myös omiltaan. Maltillisen kokoomuksen johtaja Carl Bildt on samaan aikaan kasvanut korkoa Bosniassa.

Göteborgin yliopiston tekemässä mittauksessa Bildt ohitti Carlssonin osaamisessa ja luotettavuudessa. Carlsson ei ole kuitenkaan huolissaan siitä, että Bildt palaa takaisin. Moni muukin arvioi, että sisäpoliittiset kiistat karistavat Bildtin yltä nopeasti sen valtiomiehen viitan, jonka hän ehti ulkomailla hankkia.

Puolueiden kannatusmittausten mukaan kevätbudjetti oli käännekohta: sosiaalidemokraatit ohittivat jälleen maltillisen kokoomuksen. Budjettia kritisoitiin löysäkätiseksi vaalibudjetiksi, mutta poliittisesti se näyttää toimineen.

Pääministeri Persson itse luottaa käänteen tapahtuneen myös taloudessa. Vyönkiristyksen aika on ohi. Kotimarkkinat ovat lähteneet kasvuun. Kotitaloudet uskaltavat taas satsata tulevaisuuteen.

Säästöjen aikana arvostelu kohdistui kipeimmin pääministeri Perssoniin. Hänen mukaansa poliittinen hinta on maksettu. Pahin on takana. Nyt, kun talous kohenee, vaikeudet siirtyvät oppositiolle.

Työttömyys on Ruotsinkin hallitukselle tuskallinen ongelma. Kevätbudjetissaan hallitus panostaa työllistämiseen julkiselle sektorille. Sitä on kritisoitu aiheesta. Perssonin mukaan julkisen sektorin koko on sidoksissa talouden kantokykyyn.

Ruotsin hallitus tavoittelee myös työttömyyden puolittamista. Luvut ovat tosin eri luokassa kuin Suomen. Persson luottaa yhä siihen, että avoin työttömyys on Ruotsissa vuosituhannen vaihteessa 4,5 prosenttia.

Vaikka Persson odottaa talouden kasvun rauhoittavan myös hallituksen asemaa, tilanne ei nopeasti asetu. Ruotsin Emu-ratkaisu on epävarmuustekijä, jota etenkin suuryritykset voivat käyttää omien päätöstensä perusteluna.

Lisäksi ruotsalaisen politiikan pysyvä dilemma, ydinvoima, on vielä pitkään kuuma puheenaihe. Hallituksen ratkaisu, jolla Barsebäckin voimalan ensimmäinen yksikkö pysäytetään vuoden kuluttua, ei saa ymmärtämystä joka taholta.

Barsebäckin toinen yksikkö pysähtyy, jos päätökset pysyvät, kesällä 2001. Energiaministeri Anders Sundströmin mukaan korvaavan energian hankkiminen maksaa kaikkineen noin vajaat 20 miljardia markkaa. Barsebäckin pysäytys maksaa lisäksi.

Sundström sekä koko ydinvoimapäätös on saanut runsaasti kritiikkiä. Toisaalta ratkaisussa on ilmeinen ruotsalaisen politiikan leima. Barsebäck on hinta, joka maksetaan siitä, että muut ydinvoimalat jauhavat sähköä teknisen ikänsä loppuun. Vuosi 2010 ei ole enää takaraja.

Ruotsin poliittiseen tilanteeseen kuuluu sekin, että vaikka Persson povaa vaikeuksia porvaripuolueille, keskustasta hän on huolissaan. Keskusta on ollut Perssonin vähemmistöhallituksen tuki. Sen kannatus on painunut uhkaavan lähelle neljän prosentin äänikynnystä. Alamäessä on myös vasemmistopuolue.

Valtiopäivävaaleihin on aikaa vielä runsas vuosi. Paljon ehtii sitä ennen muuttua Ruotsissakin.