Pääkirjoitus 1.6. 1997:
Esiopetuksen poisto oli virhe,
jonka eduskunta korjatkoon

Kolmisen vuotta valmisteltu koululainsäädännön uudistus on edennyt eduskunnan käsittelyyn. Reformi kokoaa, tiivistää ja modernisoi alan normistoa. Nykyinen 26 lain hetteikkö perataan yhdeksäksi laiksi, jotka kattavat koulutuksen esiopetuksesta aikuiskoulutukseen

Uudistuksen yhteiskunnallisen arvolatauksen huomioonottaen hanke on herättänyt yllättävän vähän ristiriitoja. Peruskoulun ostopalveluja ja esiopetusta koskevaa kiistaa lukuunottamatta valmistelu on sujunut varsin juohevasti.

Koulujärjestelmän raameihin ei juuri kajota, sisuksiin sitäkin enemmän. Keskeistä on päätösvallan siirtäminen lähemmäs arjen toiminnan tasoa. Kun tähän asti valtaa on hajautettu keskushallinnosta kuntiin, nyt halutaan lisätä koulun, mutta myös oppilaiden ja heidän vanhempiensa oikeutta päättää ja valita.

Koulupiirijaon poistuessa vanhemmat voivat yhä itsellisemmin valita lapsensa koulun. Toisaalta myös peruskouluille avautuu lukion tavoin oikeus valikoida oppilaita silloin, kun hakijoita on enemmän kuin paikkoja.

Ala- ja yläasteen hallinnollisen rajan poistuminen mahdollistaa luokattoman peruskoulun. Luokattomuus vaikuttaa opetuksen sisältöön kuitenkin vain siinä tapauksessa, että valtioneuvosto muuttaa peruskoulun nykyistä tuntijakoa.

Opetusalan ammattijärjestö OAJ on suhtautunut uudistukseen eräiltä osin varauksellisesti. Järjestö pelkää, että koulutuksen tasa-arvo kärsii, kun kunnat saavat perusopetuksen järjestämisessä entistä vapaammat kädet.

Kieltämättä on vaara, että kunnat alkavat taloudellisista syistä tinkiä kouluresursseista, kuten on käymässä jo nyt esimerkiksi Kaarinassa. Vastaavasti valinnaisuuden tulo kuitenkin lisää kilpailua sekä kuntien että koulujen kesken, mikä hillinnee voimavarojen leikkausintoa.

Laadukkaat koulutuspalvelut ovat tulevaisuudessa kunnille tärkeä vetovoimatekijä. Markkinaehtoisuus hiipii vähä vähältä ja monista ovista peruskouluun. Menestyjät erikoistuvat, palkkaavat vain kyvykkäitä opettajia ja ovat valmiit ostamaan koulupalveluita myös ulkopuolisilta osaajilta, kuten seuroilta ja yrityksiltä.

Koululakien uudistuspakettiin sisältyi alunperin säädös kuusivuotiaiden oikeudesta maksuttomaan esiopetukseen. Hallitus poisti sen kuitenkin viime tingassa esityksestään. Perusteluna oli se, ettei kunnille haluta tässä taloudellisessa tilanteessa sälyttää lisää velvoitteita.

On huomaavaista, että valtio viimein ajattelee kuntien kantokykyä. Esiopetuksen järjestämisessä kyse ei ole asian arvoon nähden kuitenkaan suurista rahoista. Opetusministeri Olli-Pekka Heinonen laskee (Nykypäivä 30.5.), että pelkästään yhteisövero tuottaa kunnille kymmenen kertaa enemmän tuloja kuin esiopetuksesta syntyisi niille menoja.

Samaa mieltä ikeen painosta näyttää olevan Turun kaupunki, joka lakiesityksestä antamassaan lausunnossa totesi, ettei esiopetus liene kuntasektorille rahoitusongelma.

Suomi on Turkin ohella ainoa Euroopan maa, josta puuttuu lakisääteinen esiopetus. Sivistysmaan lahjakkuusresurssien hyödyntämisen ja lasten tasa-arvon tähden tilanteeseen tulisi saada korjaus.

Toivottavasti eduskunnan poliittisissa ryhmissä virinnyt halu palauttaa esiopetus osaksi koululakiuudistusta johtaa siihen, että hallituksen esitystä viimeistään syksyn budjettiratkaisujen yhteydessä tältä osin muutetaan.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.