Kaikenikäisille oikeus oppimiseen

TS/Tuula Heinilä<br />Lasten ja aikuisten koulutusta ei kirjoittajan mielestä tulisi asettaa vastakkain, sillä molemmilla on oma keskeinen ja välttämätön tehtävänsä. - Kuva Turun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen täydennysk oulutuksesta.
TS/Tuula Heinilä
Lasten ja aikuisten koulutusta ei kirjoittajan mielestä tulisi asettaa vastakkain, sillä molemmilla on oma keskeinen ja välttämätön tehtävänsä. - Kuva Turun ammatillisen aikuiskoulutuskeskuksen täydennysk oulutuksesta.

Keskustelu ammatillisen aikuiskoulutuksen roolista esiopetusuudistuksen kaatumisessa on hyvin mielenkiintoinen. En malta olla kommentoimatta kirjoittelun saamaa sävyä, jossa on yritetty asettaa lasten ja aikuisten koulutusta vastakkain (tarkoituksellako?). Mielestäni tällainen arvokeskustelu on toisaalta ihan paikallaan, mutta käytetyt argumentit ja taustatiedot olisi aina hyvä tarkistaa.

Aikuiskoulutuksen resurssit ovat opetusministeriön pääluokassa yhteensä noin 3,5 miljardia markkaa, joka kattaa koko ammatillisen aikuiskoulutuksen, yleissivistävän aikuiskoulutuksen ja myös ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen aikuiskoulutuksen. Aikuiskoulutuksen tehtäväkenttä alkaa noin 20 ikävuoden jälkeen ja päättyy toisaalta eläkeikään, mutta jatkuu senkin jälkeen - loppuun asti.

Mikäli oletamme, että aktiivista työssäoloaikaan kohdistuvaa aikuisoppimisen tarvetta on 45 vuoden ajan, niin vuosittainen suora opetushallinnon panostus on noin 77 miljoonaa markkaa yhtä aikuisiän vuotta kohti. Nykytiedon mukaan ihminen kykenee ja myös opiskelee vielä eläkkeellä ollessaan, niin kyseinen vuosittainen 77 miljoonan summa pienenee laskelmaa jatkettaessa.

Aikuiskoulutukseen on kuulemma lisätty tälle vuodelle 600 miljoonaa markkaa. Valitettavasti tieto ei pidä paikkaansa. Harha johtuu siitä, että vuonna 1996 opetushallinnon budjetissa hajallaan olleet resurssit koottiin ns. lisäkoulutuksen momentille.

Tämän vuoden alusta lähtien aikuisten ammatillisen lisäkoulutuksen hajanainen rahoitusjärjestelmä koottiin yhdeksi kokonaisuudeksi. Lisäkoulutuksessa lääninhallinnon ja oppilaitosten sekä muiden mahdollisten kouluttajien välille tehdään hankintasopimuksia. Tavoitteena on lisäkoulutuksen avulla kohottaa aikuisväestön koulutustasoa ja antaa parempia eväitä selviytyä työelämän jatkuvissa muutoksissa.

Miksi myös aikuisten kouluttaminen ja oppimaan oppimisen mahdollisuuden tarjoaminen on välttämätöntä? Yli 50 vuotta täyttäneiden työikäisten määrä ja osuus väestöstä kasvaa. Noin 40 prosentilla nykyisistä 45-54-vuotiaista on ainoastaan perus- tai kansakoulu ja 55-64-vuotiailla peräti 56 prosentilla.

Nuorimpien ja vanhimpien ikäryhmien väliset koulutuserot ovatkin Suomessa OECD-maiden suurimpia. Jatkuva vaatimusten ja odotusten lisääntyminen tuo aikuisille joskus jopa kestämättömiä paineita, jotta pysyisi mukana muutoksen kilpajuoksussa.

Aikuiskoulutuksella riittää haasteita, joista seuraavassa vain muutamia: ammattitaidon ylläpitäminen ajan tasalla ja kehittäminen vaatimusten mukaiseksi; työvoiman kysynnän ja tarjonnan kohtaamisen parantaminen; avainkvalifikaatioiden nopeasta muutoksesta tulevat odotukset; tietoyhteiskunnan kasvavat vaatimukset; työllistäminen ja työttömän elämän mielekkyyden edistäminen; syrjäytymisen ehkäiseminen; elämänhallinnan tukeminen.

Mielestäni keskustelussa ei tulisi asettaa lasten ja aikuisten koulutusta vastakkain. Molemmilla on oma keskeinen ja välttämätön tehtävänsä. Esiopetusuudistus ei käsitykseni mukaan kaatunut ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja toivonkin, että jatkossa keskitytään itse asiaan, eikä syyttämään jotakin toista koulutuksen aluetta.

Ammatillinen aikuiskoulutus oli päinvastoin valmis olemaan mukana esiopetustalkoissa. Maailma muuttuu ja meidän tulee pitää huoli kaiken ikäisten oppimisen ja kehittymisen mahdollisuuksista. Ilman aikuisia ei ole lapsiakaan!

Petri Pohjonen
aikuiskoulutusneuvoston
puheenjohtaja

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.