Kolumni
Ari Valjakka:
Puskurit ja siivoojan turva

Emu-vyörytyksessä erityisesti ay-liikkeen suostuttelu Euroopan rahaliiton taakse vie päättäjien energiaa. Turhaan, sillä monien mielestä Emusta päätettiin jo Esko Ahon hallituksen läpiajaman EU-jäsenyyden yhteydessä.

Sitä paitsi keskusjärjestöt ovat juuri vakuuttaneet pääministeri Paavo Lipposelle, ettei heidän maailmansa Emusta horju, kunhan saadaan vielä pari vastaan hangoittelevaa patruunaa ruotuun.

Nämä miehet ovat Enson toimitusjohtaja Jukka Härmälä, tuore vuorineuvos ja UPM-Kymmenen toimitusjohtaja Juha Niemelä.

He sanovat suoraan ei ay-liikkeen Emu-myötäjäisinä vaatimille puskurirahastoille. Patruunat painottavat, että rahastoista ei ole Emu-Suomessa työllisyyden turvaajaksi, työtä suojataan parhaiten yritysten vahvojen taseiden ja vahvan valtiontalouden avulla.

Kun kaksikko on ainoa, joka sanoo ääneen mihin maailma on menossa, se on joutunut ay-liikkeen silmätikuksi. Onneksi miehillä on näyttöjensä perusteella muskelia millä puhua.

Talouselämä-lehden vuosien 1990-1996 yhteenvedon mukaan UPM teki voittoa 4500 miljoonaa, investoi 40 miljardia ja työllisti Suomessa 29000 henkilöä. Enson voitto oli vastaavasti 6000 miljoonaa, investoinnit 20 miljardia ja henkilöstömäärä kotimaassa 16000. Tällaisten firmojen vetäjät eivät voi olla täysiä tumpeloita.

Härmälä on myös Teollisuuden ja Työnantajien TT:n uusi puheenjohtaja. Tässä roolissaan hän epäili Meritan sijoittajapäivillä puhuessaan palkansaajaliikkeen hakeutuvan asemiin ja katsovan, olisiko Emun ympärillä vielä jotain lypsettävää omalle viiteryhmälle.

Epäilyn todisti viimeksi oikeaksi Rakennusliiton puheenjohtaja Pekka Hynönen asettuessaan perjantaina Emun taakse, kunhan ay-liikkeen asettamat reunaehdot täytetään.

Olisi vihdoin syytä ymmärtää, että Emu kumoaa suomalaisen työelämän vanhat vastakkaisuudet. Työnantajat ja työntekijät istutetaan todella samaan Emu-veneeseen. Työpaikkojen pysyvyyttä ei enää turvata kotimaisessa tupo-pöydässä.

Myös omistajien varallisuuden turva voi olla vaarassa. Meritan johtajan Esko Haaviston mukaan Emun vaikutukset osakemarkkinoilla eivät ole niin ruusuiset kuin on arvioitu. Kun valuuttakurssit eivät jousta, eikä devalvointi ole mahdollista, joustaa yritysten oma pääoma eli sijoittajien varallisuuden arvo. Euroopan keskuspankin rahapolitiikka ei välttämättä istu yhteen Suomen suhdannekierron kanssa.

Suomalaisessa tupo-pöydässä istuu ensi tammikuussa työntekijöiden, työnantajien ja valtiovallan lisäksi neljäs osapuoli, kansainvälinen pääoma.

Ulkomaalaisilla on suomalaisissa pörssiosakkeissa kiinni pitkälti toistasataa miljardia markkaa. Tämä raha ei ole tullut Suomeen puskurirahastoja perustamaan, se on täällä rahan perässä.

Sijoituksille on saatava vähintään yhtä hyvä tuotto kuin muuallakin maailmassa. Jos näin ei käy, kansainväliset sijoittajat häipyvät ja ajan mittaan suomalaiset rahat heidän perässään.

Perheyhtiö Ahlströmin pääjohtaja Krister Ahlström näki lehtemme haastattelussa ulkomaalaisomistuksen kasvussa hyviä ja huonoja puolia; lyhytaikaisia tuottoja hakevat sijoittajaomistajat piiskaavat liikkeenjohtoa hyviin saavutuksiin, mutta yrityksen kokonaisvaltainen pitkän ajan kehittäminen on vaarassa unohtua, jos ratkaisut joudutaan liiaksi tekemään kasvottoman yhden omistajaryhmän ehdoilla.

Paluuta vanhaan ei kuitenkaan Ahlströminkään mielestä ole. Kun kansainvälistymiselle on sanottu kyllä, on pakko toimia sen pelisäännöillä.

Yritysten toiminnan verkostuminen on toinen tekijä, joka mitätöi puskurirahastojen toimivuuden. 20 vuoden aikana teollisuudesta on siirtynyt palvelualoille 100000 työpaikkaa.

Suuntaus jatkuu, lähivuosina yritykset ulkoistavat tuotantoaan 29 miljardin arvosta, siitä kotimaahan jää vain 12 miljardia. Jos yritystä uhkaa työttömyys, kysytään kenelle mahdolliset puskurirahastojen varat kuuluvat.

Mutta Paperiliiton puheenjohtaja Jarmo Lähteenmäki vain mietiskelee, miten monta tehdasta seisautetaan syksyllä, jotta siivoojat pysyvät hänen liittonsa jäseninä. Emun nimissä työnantajat polvistuvat ja työelämämme jäykkyydet säilyvät. Pidemmällä tähtäyksellä siivoojien vahingoksi.

Kirjoittaja Ari Valjakka on Turun Sanomien vastaava päätoimittaja.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.