Kirjoittajavieras -kolumni:
Pirjo Ranti:
Johtokunnat
koulutyön tukena

Viimesyksyisten kunnallisvaalien jälkeen ovat peruskoulut ja lukiot saaneet uudet johtokunnat, joiden työskentely on käynnistynyt lukukauden aikana. Turussa johtokuntien valinta on kohdannut yllättävän ongelman; kolmesta peruskoulun ja seitsemästä lukion johtokunnasta puuttuu oppilaiden huoltajien edustajia. Opetuslautakunnan suomenkielinen osasto ei voi valita johtokuntia, ennen kuin jäsenten ja varajäsenten nimet ovat tiedossa. Miksi vanhempia ja huoltajia ei kiinnosta johtokuntatyöskentely?

Peruskoulu- ja lukiolait antavat mahdollisuuden kunnalle ylläpitää koulujen johtokuntia. Turussa johtokuntia on 31, joten se mahdollistaa useiden satojen oppilaiden vanhempien osallistumisen koulun toimintaan. Vanhempien (viidestä jäsenestä neljä) lisäksi johtokuntaan kuuluu opettajien edustaja, muun henkilökunnan edustaja sekä yläasteella ja lukiossa kaksi oppilasedustajaa, koulun rehtori toimii esittelijänä ja sihteerinä. Kaikilla jäsenillä on myös varaedustaja, joten kokoukset ovat hyvin miehitettyjä ja päätöksenteko monipuolisesti kouluelämää edustava. Kokouksiin osallistuu myös opetuslautakunnan edustaja.

Johtokunnan tehtävät on määritelty sekä peruskoulu- että lukiolaissa ja asetuksissa sekä koulun johto- ja toimintasäännöissä.

Johtokunnan tehtävänä on vastata koulun kasvatuksen ja opetuksen kehittämisestä, koulun sisäisestä, kodin ja koulun sekä koulun ja ympäröivän muun yhteiskunnan välisestä yhteistyöstä sekä työrauhan ylläpitämisestä. Lisäksi johtokunta huolehtii, että koulun taloutta hoidetaan säännösten mukaan. Johtokunta mm. antaa ehdotuksia koulun opetussuunnitelmaan, antaa koulun järjestyssäännön ja päättää koulun työjärjestyksestä.

Johtokuntien keskeisin tehtävä on kehittää ja tukea koulun kasvatus- ja opetustyötä. Tässä tehtävässä tarvitaan kaikkia oppilaiden vanhempia ja huoltajia, mutta johtokunta voisi toimia primus motorina ja koordinoijana.

Johtokunnan tärkeä rooli on myös tiedonvälittäjänä ja lausuntojen antajana esim. opetuslautakuntaan ja virkamiehiin päin, jolloin koulun ja oppilaiden eli palvelujen käyttäjien näkökulma tulee aitona esille. Opetustoimessa tehdään runsaasti kehittämis- ja tutkimustyötä, joiden tulokset ja raportit leviäisivät johtokuntien välityksellä myös koteihin, jos niitä käsiteltäisiin johtokunnissa.

Koulut ovat erikoistumassa ja luomassa itselleen ns. imagoa mm. luonnontieteellisten aineiden opetuksessa, urheilussa, musiikissa, kielissä, kansainvälisyydessä ja tietotekniikassa. Tässä kehityksessä, joka on nykyaikaista ja kannatettavaa, on kotien ja johtokuntien rooli merkittävä innostajina, ideoijina ja taloudellisten resurssien luojina.

Onko niin, että ala-asteella ja ehkä vielä yläasteellakin nähdään kodin ja johtokuntien tuki tarpeellisena, mutta ei sitten enää lukiossa. Luotetaanko lukiolaisen ja hänen koulunsa selviävän yksin ilman kodin ja johtokunnan tukea tehtävästään kehittyvässä koulumaailmassa ja yhteiskunnassa?

Johtokunnissa on mahdollisuus - vanhemmilla vaikuttaa ja opettajilla/rehtorilla saada ideoita ja tukea koulutyöhön.

Kirjoittaja Pirjo Ranti on lehtori ja opetuslautakunnan jäsen (kok).

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.