Kirjoittajavieras -kolumni
Outi Ojala:
Työllisyystoimet kirjataan
EU:n tavoitteeksi

Pääasiallinen vastuu kansalaisten työllisyydestä Euroopan unionin sisällä on jäsenvaltioilla ja niiden hallituksilla. Mutta EU:n vaatimuksilla ja ohjeilla vaikutetaan olennaisesti myös työllisyyteen. Esimerkiksi Emu-ehtoihin liittyvä vaatimus julkisten menojen supistamisesta vaikuttaa julkisen palvelualan työpaikkojen määrään.

EU-maiden työttömyys on viime vuodet pysynyt sitkeästi korkealla, Eurostat-tutkimuslaitoksen mukaan 10-11 prosentin tasolla. EU-maissa on yhteensä yli 18 miljoonaa työtöntä. Suurtyöttömyys on syy, miksi työllisyyden parantaminen tulee nostaa ainakin yhtä tärkeäksi tavoitteeksi EU:n toiminnassa kuin rahaliitolle asetetut kriteerit.

Toinen syy on, että työttömyyden rakenteelliset ongelmat ovat samankaltaisia eri EU-maissa. Kaikkialla on jouduttu tutustumaan ilmiöön, jonka nimi englanniksi on jobless growth - työpaikkoja luomaton kasvu. Kasvu on voimakasta aloilla, joissa myös tuottavuus ja nykyaikaisen teknologian käyttö on voimakkainta. Työpaikkoja ei ole näin syntynyt riittävästi. Kasvua olisikin suunnattava työvaltaisille aloille, kuten palvelualoille, mm. niiden arvonlisäveroastetta alentamalla.

Meneillään olevassa hallitusten välisessä kokouksessa EU:n perussopimuksiin aiotaan kirjata työllisyyttä edistävät toimet unionin tavoitteeksi. Viime vuonna EU:n puheenjohtajamaana toiminut, ja Suomen tavoin korkean työttömyyden kanssa painiva, Irlanti on esittänyt, että sopimuksiin liitetään erillinen työllisyyskappale.

Irlannin esitys on oikean suuntainen ja se tulee toteuttaa. Sen pohjana ovat perussopimuksessa jo olevat vastaavat kappaleet koulutuksesta, kulttuurista ja kansanterveydestä. Ne ovat mahdollistaneet EU:n toiminnan kehittämisen.

Suurin puute Irlannin esityksessä on, että se asettaa tavoitteeksi korkean työllisyyden, ei työttömyysongelman ratkaisua. Demokraattisessa yhteiskunnassa kaikilla kansalaisilla tulee olla oikeus työhön ja toimeentuloon. Irlannin esityksessä on jo ennakolta heitetty pyyhe kehään.

Toiseksi Irlannin esitys ei pidä sisällään selkeää vaatimusta työllisyyden ensisijaisuudesta unionin toiminnassa. Esityksessä todetaan, että Pyrkimys työllisyyden korkeaan tasoon otetaan huomioon yhteisön politiikkojen suunnittelussa ja toteutuksessa.

Mikäli työttömyyttä halutaan todella torjua on työllisyyden edistämisen oltava koko talouspolitiikan lähtökohta. Ei riitä, että työllisyys koetaan vain osaksi syrjäytymisen ongelmaa ja sosiaalipolitiikka, kuten nykyisin on asian laita.

Euroopan parlamentin työllisyys- ja sosiaalivaliokunnan yksimielisen kannan mukaan tulisi talouspolitiikan suuntaviivat sitoa yhteen työllisyyspolitiikan kanssa. Samoin komissiota velvoitetaan selvittämään, mihin toimenpiteisiin ryhdytään, jos työttömyys nousee unionin alueella tai jossakin jäsenmaassa liian korkeaksi. Toimenpiteiden tulisi koskea sekä talouspolitiikkaa, sosiaalipolitiikkaa, koulutusta ja rakennerahastoja että Euroopan investointipankin ja -rahaston toimintaa.

EU:llakin on jo nykyisen säännöstön puitteissa enemmän mahdollisuuksia työllisyyttä edistäviin toimiin kuin mitä tapahtuu. Esimerkiksi EU:n sosiaalirahaston työllisyyden edistämiseen tarkoitettuja rahoja jää koko ajan käyttämättä jäsenmaiden saamattomuuden vuoksi.

On todennäköistä, erityisesti nyt Britannian vaalien jälkeen, että työllisyyskappale saadaan kirjatuksi EU:n perussopimuksiin. EU:n työllisyyskäsitteen laajentaminen ja työttömyyden ottaminen talouspolitiikan lähtökohdaksi vienee sen sijaan enemmän aikaa. Esimerkiksi Saksan kristillisdemokraattinen hallitus vastustaa työllisyyskäsitteen laajentamista peläten, että se merkitsisi samalla suurempaa muutosta EU:n rahaliiton sisältöön ja uskottavuuteen.

Kirjoittaja Outi Ojala on Euroopan parlamentin jäsen (vas) ja toimii sen työllisyys- ja sosiaaliasioiden valiokunnan varapuheenjohtajana.

Aloita keskustelu tästä jutusta



Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda!/HUUDA tai kiroile.

Emme julkaise linkkejä tai mainoksia.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta.

Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.