Pääkirjoitus 27.5.1997:
Chirac häviämässä uhkapelin,
Ranska kallistuu vasemmalle

Ranskan presidentti Jacques Chirac tiesi antautuvansa uhkapeliin määrätessään ennenaikaiset parlamenttivaalit saadakseen vapaat kädet omalle Eurooppa-politiikalleen ja ennen kaikkea pyrkimykselleen liittää maansa talous- ja rahaliitto Emuun. Vaalien ensimmäinen kierros sunnuntaina osoitti, että presidentti on häviämässä uhkapelinsä.

Ensimmäisen vaalikierroksen perusteella ylivoimaisen enemmistön turvin hallinnut keskustaoikeistolainen hallituskoalitio on vaihtumassa vasemmistoenemmistöön. Oikeistolainen presidentti Chirac näyttää joutuvan hallitsemaan Ranskaa vasemmiston kanssa seuraavat viisi vuotta.

Aniharva ehdokas varmisti parlamenttipaikkansa jo ensimmäisellä kierroksella saamalla yli 50 prosenttia yhden henkilön vaalipiirinsä äänistä.

Oppositiossa olleen sosialistisen puolueen johtajan Lionel Jospinin kanssa liittoutuneet kommunistit saivat ensimmäisellä vaalikierroksella jo niin vakuuttavan äänimäärän, että heidän enemmistönsä uudessa parlamentissa näyttää todennäköiseltä, varsinkin kun samaan rintamaan on laskettava myös oppositiossa oleva ympäristöpuolue.

Vasemmistoyhteenliittymä sai yli 40 prosenttia äänistä ja ympäristöpuolue 6,5 prosenttia. Hallituspuolueiden oli tyydyttävä noin 36,5 prosenttiin.

Vaalien toisella kierroksella ensi sunnuntaina on vaa'ankielen asemassa Jean-Marie Le Penin johtama äärioikeisto, jonka äänisaalis oli 15 prosenttia.

Ei ole ollenkaan varmaa, että äärioikeisto rientäisi nykyisen hallituksen tueksi toisella kierroksella, jolle pääsevät mukaan vain ne edustajat, jotka vaalipiirissään yltivät 12,5 prosentin kannatukseen.

Asetelma lupaa äärimmäisen tiukkaa taistelua täksi viikoksi.

Ensimmäisen kierroksen tulokset ovat joka tapauksessa paha takaisku presidentti Chiracille ja hänen kuningastielleen viedä Ranska Euroopan unionin johtavaksi valtioksi. Ranskalaiset antoivat ennenaikaisiin vaaleihin heittäytyneelle presidentille muistutuksen siitä, ettei Eurooppa-politiikka ja Ranskan asema Euroopassa ole äänestäjien näkökulmasta kaikkein tärkein asia.

Yli 12 prosentin työttömyys painaa enemmän, eikä keskustaoikeistolainen Alain Juppén hallitus saa anteeksi kehnoa työllisyyspolitiikkaansa.

Chirac voi kuitenkin pysytellä jokseenkin tyynenä, vaikka vasemmisto valtaisikin parlamentin enemmistön. Vasemmistojohtaja Jospininkin vaihtoehdot Eurooppa-politiikan saralla ovat rajalliset. Hän voi olla tiukentamatta Ranskan talouspolitiikan Emu-kuntoisuuspyrkimyksiä jonkin aikaa, mutta ei loputtomasti. Jäsenyys rahaliitossa on Jospininkin tavoitteena. Aikataulu voi olla toinen kuin Chiracin

Epävarmuus niin Ranskan taloudessa kuin EU:n piirissä muutenkin on omiaan lisääntymään, jos toinen vaalikierros sujuu ensimmäisen kierroksen tapaan. Vahvan enemmistön turvin maata johtaneen hallituksen kaatuminen vaaleissa on aina yllättävää, eikä se voi olla johtamatta muutoksiin politiikassa.